Muurahaispesä: yhteiskunta minikoossa
Sosiaalisen käyttäytymisen syntyä ja kehitystä tutkivat evoluutiobiologit etsivät vastauksia muurahaispopulaatioista.
Muurahaispesässä suositaan omia sukulaisia, harrastetaan populaatiorakenteen suunnittelua, pidetään omaa etua tavoittelevat yksilöt kurissa ja tehdään töitä yhteiseksi hyväksi.
Toki muurahaisten käytös poikkeaa ihmisyhteiskuntien käyttäytymismalleista.
– Ihmiset lähettävät sotaan nuoret miehensä – muurahaiset vanhat naisensa, naurahtaa Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella evoluutiobiologian tutkimusryhmää vetävä professori Lotta Sundström.
Nuoret, arvokkaat työläiset pidetään sisätöissä, sillä ulkotyöskentely on aina riski. Ulkona voi tulla syödyksi tai eksyä. Itse pesästä lähtenyt muurahainen tosin eksyy ani harvoin.
– Muurahaiset hallitsevat oman työalueensa, tuntevat polut ja tunnistavat hajun perusteella pesänsä ja läheiset sukulaisensa. Monet lajit suunnistavat myös auringon tai ympäristön muotojen perusteella. Mutta jos muurahaisen kuljettaa pois, tai se eksyy vieraalle alueelle, se ei enää osaa kotiin.
Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden tutkimusryhmä on tutkinut samoja musta- ja loviniskamuurahaispopulaatioita jo 15 vuoden ajan.
Muurahaispopulaatiot tarjoavat oivaa tutkimusmateriaalia evolutiivisten ristiriitojen ekologisia ja geneettisiä erityispiirteitä selvitettäessä. Eli kun halutaan vaikka ymmärtää, kuinka luonnonvalinta onkaan voinut suosia käyttäytymistä, jossa lisääntyminen jätetään vain harvojen yksinoikeudeksi.
Linkit:
Teksti: Sanna Agullana
Kuva: Lotta Sundström
