Luova - luonnontieteisiin paneutuva verkkolehti nuorille
Rikollisten jäljille kemian keinoin
Sammaltutkimuksesta voi olla hyötyä rikoksen jäljille pääsyssä.
Ammattinimike rikoskemisti luo monelle mielikuvan televisiosta tutuista C.S.I.-tutkijoista häärimässä kiireisesti erilaisten koeputkihässäköiden tai monimutkaisten koneiden ääressä. Karkeasti muotoiltuna juuri sitä on työskentely rikoslaboratoriossa.
Rikoskemisti Jari Pukkila luonnehtii ammattiaan luonnontieteiden ja laiteteknologian yhdistelmäksi, jossa mielen vireyttä ylläpitävät vaihtelevat tutkittavat tapaukset ja toimialan jatkuvan kehittyminen. Pukkila toimii rikoskemistinä keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa Vantaalla.
Rikoslaboratorion kemia ei ole perinteistä litkujen sekoittelua vaan toimitettuja rikospaikkanäytteitä tutkitaan lukuisilla laitteilla.
”Sarjafilmeistä tuttua tilannetta, jossa yhteen ja samaan laitteeseen työnnetään mitä vain näytteitä toisesta päästä sisään ja toisesta päästä tulee ulos tulosteliuska, jossa on listattuna näytteen aineosat, ei oikeasti ole olemassa”, Pukkila naurahtaa.
Todellisuudessa joudutaan käyttämään useita erilaisia laitteita ja niiden valinta perustuu kemistin osaamiseen ja kokemukseen.
Rikosten ratkeaminen kemian kautta voi tapahtua samalla lailla helposti tai vaikeasti kuin tavallisessakin tutkinnassa.
”Esimerkiksi räjähde- tai huumerikos ilmenee ja ratkeaa samalla, kun tutkittava aine osoittautuu huumeeksi tai räjähdysaineeksi”, Pukkila kertoo, ”On selvää, että kaikki jutut eivät ole yhtä haasteellisia; niiden yhteydessä voidaan puhua rutiinista, arjesta.”
Kemiallisen tutkimuksen vaikutus rikoksen ratkaisemiseen on usein kuitenkin välillisempi. Epäilty pyritään liittämään johonkin rikospaikkaan epäillyltä ja rikospaikalta taltioidun todistusaineiston kemiallisen analyysin
pohjalta.
Juuri tällaisiin monimutkaisempiin päättelyketjuihin todistusaineiston tutkinnassa perustuvat nykyaikaisten rikossarjojen juonenkäänteet.
”Oikeassa elämässä poliisitutkijoilla kentällä ja rikoskemisteillä laboratoriossaan ei kuitenkaan käy likikään yhtä hyvä tuuri havaintojen teossa kuin virkaveljillä sarjoissa”, toteaa Pukkila pilke silmäkulmassa.
Luova on Helsingin yliopiston LUMA -keskuksen julkaisema verkkolehti. Luovan tavoitteena on tukea 13-18 -vuotiaiden nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan.
Lue lisää Luova-verkkolehden sivuilta
Teksti: Anne Kerola
Kuva: Veli-Matti Vesterinen
