Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta

Kööpenhaminassa ei saa lepsuilla

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan täysin viiden vuoden kuluessa. Tai luovuttaisiin, jos määräysvalta olisi Kumpulanmäellä, Timo Vesalalla.

— Siinä ei paranisi ekonomisteja tai teollisuusherroja juuri kuunnella, yliopiston hiiliekspertti miettii Kööpenhaminan ilmastokokouksen tunnelmissa.

Vesala on meteorologian professori, joka tutkii hiilen kiertoa ilmakehän, merien ja maaekosysteemien välillä. Kun hän on viime vuosina julkaissut löytöjään esimerkiksi ilmastoalan tiedelehdissä ja Naturessa, tulokset ovat usein saaneet kulmat kurttuun.

Moni artikkeleista koskee tapahtumaketjuja, joita Vesala kutsuu ekosysteemien palauteilmiöiksi. Nämä ihmistoiminnan käynnistämät prosessit voivat muuttaa luonnon kiertokulkuja hyvin yllättävästikin.

Havumetsävyöhykkeellä lämpenevä ilmasto tuo mukanaan esimerkiksi rutikuivia kesäviikkoja ja leutoja syksyjä. Ne molemmat vaikuttavat ilmastoon samaan tapaan kuin savupiipuista tuprahteleva hiilidioksidi.

— Syksyjen lämpeneminen ei tarkoita, että valo lisääntyisi. Pikemminkin päinvastoin. Puut eivät siis yhteytä ja sido hiiltä entistä enempää, mutta maaperän hajottajat jatkavat työtään, Vesala selittää.

Tämä näkyy ekosysteemin uloshengityksenä eli hiilipäästöinä.

— Jos ilmasto lämpenee nykyvauhtia, noin kymmenen vuoden kuluttua nämä marraskuun lämpimät säät ulottuvat tammikuulle asti.

Kesäkuivuus puolestaan voi keskeyttää yhteyttämisen, jolloin jopa parhaassa kasvuiässä oleva metsä voi lakata toimimasta hiilinieluna.

Myös ilmastonmuutosta jarruttavia palauteilmiöitä luonnosta löytyy, mutta nettotilanne huolestuttaa. Merten kyky niellä hiiltä on jo kääntynyt laskuun, ja sama trendi saattaa Vesalan mukaan tarttua metsiin.

— Häiriöt syntyvät nopeasti mutta palautuvat hitaasti.

Ei ole aikaa jäädä odottamaan, että tutkijoille syntyy täsmällinen kuva ilmastojärjestelmän toiminnasta, summaa toinen Kumpulan fyysikko tilannetta.

— Päästövähennysten aika on nyt. Viivyttely pahentaa asiaa, kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, viimeisimmän raportin yhtenä pääkirjoittajana toiminut Jouni Räisänen arvioi Kööpenhaminan kokouksen merkitystä.

Nouseepa pallomme keskilämpö vain kaksi astetta — kuten optimistisimmat arviot kuuluvat — tai katastrofaaliset mutta mahdolliset seitsemän astetta, vahvimmin nousu joka tapauksessa tuntuu ihmisten asuttamilla alueilla, Räisänen muistuttaa. Valtamerten yllä lämpenee vähemmän.

HY:n tutkijat bloggaavat Kööpenhaminasta Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta

Teksti: Virve Pohjanpalo
Kuva: Wikipedia

Kommentoi! *

Etunimi

Sukunimi

Email