Helsingin yliopisto - tiedeuutinen
Maissi kaipaa kaveria
Sekaviljely on länsimaisilla tehotuotantopelloilla lähes tuntematon asia, mutta yliopiston koetilalta Viikistä saattoi kuluneena kesänä bongata satakunta erilaista kasviyhdistelmää.
Yksi koelohko oli pyhitetty maissille ja härkäpavulle, joita kiinalaiset ovat kautta aikain viljelleet rinnakkain. Palkokasvi kun on, härkäpapu hoitaa maan typpilannoituksen itse, ekologisesti, juuristobakteeriensa avulla.
-Kokeidemme mukaan maissille löytyy härkäpapua sopivampiakin kumppaneita. Papu haittasi maissin kasvua, mutta persianapilan rinnalla se kukoisti, kasvinviljelytieteen professori Pirjo Mäkelä ja yliopistonlehtori Fred Stoddard vertailevat.
Yksi heidän kokeidensa motiivi on maailmaa puisteleva bioenergia-hype.
-Energiakasvien viljelyyn haaskataan ruuantuotantoon sopivaa maata ja pahimmillaan energiaa tehdään jopa valmiista elintarvikkeista, Mäkelä puistelee päätään.
- Esimerkiksi Saksassa maissipeltoihin upotetaan järjetön määrä kemikaaleja ja amerikkalaisesta energiamaissista hyödynnetään vain tähkä, muu kasvi jätetään käyttämättä, Stoddard konkretisoi.
- Bioenergian idea on hyödyntää ilmakehässä valmiiksi oleva hiili. Energiantuotannon kannattavuuslaskelmiin on siis sisällytettävä rehellisesti koko viljelyprosessi: välilliset ja välittömät hiilidioksidivirrat. Panoksen ja tuotoksen suhdetta on pakko pystyä parantamaan, tutkijat selittävät viljelykokeiden taustaa.
Erityisen hyvin palkokasvien ja heinäkasvien sekaviljely palvelee biometaanin valmistajia.
- Niistä yhdessä syntyy massaa, jossa metaanintuotannossa tarvittavat bakteerit viihtyvät.
Hiilitaseen parantamisen lisäksi Mäkelän ja Stoddardin ohjelmaan kuuluu selvittää saastuneiden maiden ja muun jättömaan hyötykäyttöä.
- Esimerkiksi vuohenherne tulee hyvin toimeen maaperän raskasmetallien kanssa, Mäkelä kertoo.
Linkit:
Tiede ja tutkimus Helsingin yliopiston verkkosivuilla
Teksti: Virve Pohjanpalo
Kuva: Nina Virtanen
