Helsingin yliopisto - tiedeuutinen
Sars oli hyvää harjoitusta
Kaakkois-Aasiassa vuoden 2003 lopussa puhjennut ja edelleen alueen linnuissa leviävä lintuinfluenssa on lisännyt maailmanlaajuisen epidemian uhkaa.
Viikko 43/2006
Toistaiseksi kyseessä on ennen kaikkea eläintauti, joka ei tartu kovin helposti ihmiseen.
Viruksen geneettisen muutoksen myötä voi kuitenkin syntyä kausi-influenssan tapaan tarttuva alatyyppi, joka olisi väestölle aiemmin vieraana todella tappava.
- Olemme nyt vaiheessa, jossa tartuntoja eläimestä ihmiseen esiintyy. Seuraavaksi syntyy pieniä tartuntaryppäitä ihmisestä toiseen. Vielä ei tiedetä, milloin uusi pandemia syntyy ja millaiseksi se muodostuu, mutta se on tulossa, Suomen Epidemiologian Seuran syysseminaarissa puhunut Helsingin yliopiston dosentti, professori Petri Ruutu sanoo.
Viime vuosisadalla käytiin läpi kolme influenssapandemiaa, joista espanjantauti 1918 oli poikkeuksellisen raju. Valmistautuminen uuteen pandemiaan riippuu siitä, muistuttaako kehittyvä virus vuosina 1968-69 sairastettua hongkongilaista - tämä ei nimittäin vaatisi kovinkaan suuria toimenpiteitä toisin kuin espanjantaudin kaltainen virus.
Uusi virus aiheuttaisi Sars-epidemiaa muistuttavan, mutta vielä vakavamman kansainvälisen uhkan ja sen torjunta olisi varsin samankaltaista. Jo ennen Sarsia Yhdysvalloissa ollut pernaruttouhka ja siihen liittyvät tapahtumat aloittivat valmistautumisen äkilliseen epidemiaan. Sarsin yhteydessä Suomessakin käytiin käytännössä läpi pandemiauhkaan liittyviä toimenpiteitä, mikä oli hyödyllistä harjoitusta tulevaa ajatellen.
Ruutu muistuttaa, että eri asiantuntijatahojen ja viranomaisten yhteistyö sekä asianmukainen tiedotus kaikissa vaiheissa ovat ensiarvoisen tärkeitä.
- Influenssavirukseen on olemassa lääke ja rokote toisin kuin Sarsiin. Etukäteen on kuitenkin mahdotonta arvioida viruslääkkeiden tehoa.
Linkit:
Tiede ja tutkimus Helsingin yliopiston verkkosivuilla
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuva: Digital Photo Series
