Kriitikon silmin - Pääkaupunkiseudun teatteriesitykset
Rikos ja rangaistus
Ryhmäteatterin Rikos ja rangaistus tuo romaanin yhteiskunnallisuuden lavalle dekkarimaiseen tyyliin.
Ryhmäteatterin Rikos ja rangaistus on päällekirjoitus Dostojevskin klassikosta. Se on tarkkaan ja rytmikkäästi näytelty, vetävä ja tiukasti Vaasankadulle sijoitettu esitys, jossa nykyajan Raskolnikov Roni Räisänen (Ylermi Rajamaa) ei juuri mittele oman moraalinsa kanssa.
Sen sijaan esitys tarkentaa tylysti ja suoraan prostituution ongelmiin. Kallion Vaasankadulla ei voi olla törmäämättä strippiklubeihin ja hierontapakkoihin. Lavastaja Antti Mattila on tuonut Vaasankadun suoraan Helsinginkadun näyttämölle: monia eri asuntoja läpileikkaavassa näyttämökuvassa on voimaa ja kaikessa realistisuudessaankin tilaa Tomi Tirrasen valojen ja Jussi Kärkkäisen äänien sekä Tuomas Rounakarin musiikin luomille assosiaatioille.
Tuomo Aitan päällekirjoittamassa ja ohjaamassa esityksessä opiskelijapoika Roni sotkeutuu Kallion pikkurikollisten elämään. Sydänsuruista kärsivälle nuorukaiselle selviää hiljalleen se, kenen ehdoilla maailma todellisuudessa pyörii – ei ainoastaan Kalliossa vaan hänen omassakin elämässään.
Tukityöllistetty äiti (Sari Mällinen) ei ole kyennyt hänen opintojaan rahoittamaan. Apua hän on – tosin tietämättään – saanut siskoltaan Tanja Räisäseltä (Essi Hellén), joka taas on saanut rahaa kauppiaalta Svante Vidgreniltä (Juhani Laitala), joka on ostanut hänet rakastajattarekseen. Maailman vanhin ammatti näyttäytyy tässä köyhien naisten viimeisenä toivona.
Roni murhaa Vaasankadulla valtaa pitävän Jorin (Laitala), jonka ahneus on ajanut Seppo Martiskaisen (Juha Kukkonen) tyttären Sonjan (Misa Lommi) kadulle myymään itseään.
Rikoksen ja rangaistuksen hahmot löytävät oivallisesti vastaparinsa tästä päivästä. Näyttelijät sorvaavat loistavia, yksinäisyyttä koskettavasti potevia hahmoja. Esitys tuntuukin pyörivät mielessä juuri näyttelijöiden vuoksi pitkään.
Sari Mällinen osaa hioa maneereitaan, vaikka elämäänsä huumorilla jatkuvasti keventävä Ronin äiti ei ehkä ole kovin yllättävä tulkita, niin varsin suvereeni se silti on. Yhtä lailla herkulliseksi tulkinnaksi kohoaa thai-hierojatar Kendy Martiskainen. Ronin ystävää näyttelevä Jari Virman tuo lavalle tuulahduksen aidon oloisesta opiskelijaelämästä.
Iljettävien miesten esittämisen veteraani Juhani Laitala tekee jälleen kammottavan hahmon, ja Juha Kukkonen taiteilee monessa roolissa, joista kuulusteleva poliisi on kiinnostavin.
Pieni kitkerä virne kasvoillaan kulkeva Roni on hyvin uskottava eksyksissä heiluva nuori mies.
Olisi kuitenkin erittäin mielenkiintoista nähdä koulusurmaajan analyysi tai joku muu tämän ajan nihilismin pohdinta. Sen sijaan Ronia näyttää pelottavan ainoastaan hänen oma kiinnijäämisensä.
Ronin kohtaamiset Sonjan kanssa ovat kovin kiireellisiä. Lommi on pysäyttävän hieno Sonja, värähtävän eteerinen ja silti niin teräksenluja, kuin nuori Minna Haapkylä. Tälle näyttelijälle ei voi kuin toivoa suuria rooleja tulevaisuudessa! Jos Lommi ja Rajamaa olisivat saaneet enemmän aikaa ja rauhaa kohtauksilleen, olisi koko esitys saattanut nytkähtää aivan uusille, kiinnostavammille urille. On hämmentävää, miten vähän Dostojevskin uskonnolliset ja filosofiset teemat esityksessä lopulta näkyvät.
Yhteiskunnallisena kannanottona Ryhmäteatterin Rikos ja rangaistus kuitenkin tarjoaa ajateltavaa eikä päästä katsojaa aivan helpolla.
Miten näytelmän kuvaamat ihmiset selviävät päivästä toiseen? Miten paljon köyhyys on rikollisuuden syy? Millaiset ihmiset selviävät? Millaiset murtuvat?
Skenet on Helsingin kulttuurikeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lue arvio Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Maria Säkö
Kuva: Skenet
