Kriitikon silmin - Pääkaupunkiseudun teatteriesitykset
Skenet arvioi: Kaunotar ja hirviö
Ensimmäinen Suomessa nähty Disney-musikaali on riemastuttava matka laulun ja tanssin taikamaailmaan.
Sadut tenhoavat yli ikärajojen. Tämä tuli todistettua jälleen Kaupunginteatterin musikaalissa Kaunotar ja hirviö, joka on omalla alallaan todellinen täysosuma. Lähes kolmen tunnin mittainen esitys tarjoaa vauhtia, jännitystä, romantiikkaa ja taikoja juuri sopivassa suhteessa ja tempaa mukaansa niin aikuiset kuin lapset.
Kun Disney-yhtiöt lähtivät muuttamaan kaunottaren ja hirviön tarinasta kertovaa menestysanimaatiotaan musikaaliksi, tekijät tiesivät, ettei pelkkä elokuvan kopioiminen näyttämölle riittäisi. Disney-sadun näyttämöversioon lisättiin, paitsi koko joukko uusia lauluja, myös muutamia värikkäitä sivuhenkilöitä, jotka ainakin Kaupunginteatterin musikaalissa ovat koko esityksen sielu.
Noiduttu linna
Musikaalin juoni on yksinkertaisen vetoava. Bella (Maria Westerling) on älykäs, hyväsydäminen tyttö, joka rakastaa kirjoja ja haaveilee pääsevänsä pois pienestä ja tunkkaisesta kotikylästään. Kun hänen isänsä (Markku Huhtamo) eräänä päivänä eksyy metsään ja joutuu vangiksi hirviön linnaan, ei Bellalla ole muuta keinoa tämän pelastamiseksi, kuin tarjota itsensä vangiksi hänen sijaansa. Hirviö (ensi-illassa roolissa nähtiin Kari Arffman) on kuitenkin todellisuudessa noiduttu prinssi, joka rakastuu Bellaan ensi silmäyksellä. Myös Bella rakastuu lopulta hirviöön, kun tämä paljastaa pelottavan ulkomuodon alla piilevän suuren sydämen.
Hirviön ja Bellan matkaa kohti rakkautta auttavat parhaansa mukaan hirviön linnassa elävät palvelijat, jotka noidan prinssille langettama kirous on vähitellen muuttamassa esineiksi. Päähovimestari Cogsworth (Eero Saarinen) on jo osittain kello, kamaripalvelija Lumièresta (Risto Kaskilahti) on tulossa kynttelikkö, keimailevasta sisäkkö Babettesta (Elina Silander) pölyhuiska ja taloudenhoitaja Rouva Nokkavasta (Ursula Salo) teepannu. Laulajatar Madame de la Grande Bouche (Jaana Mäntynen) on aikanaan viettänyt niin paljon aikaa peilin ääressä ihailemassa itseään, että on muuttunut peilipöydäksi.
Osa tarinan jännitystä onkin, ehtivätkö hirviö ja Bella rakastua toisiinsa ja ilmaista rakkautensa, ennen kuin haltijan jättämä taikaruusu pudottaa viimeiset lehtensä ja tuomitsee kaikki linnassa elävät ikuisesti esineiksi. Mutkia matkaan tuovat myös hirviötä pelkäävät kyläläiset ja Bellaan ihastunut öykkärimäinen metsästäjä Gaston (Mikko Vihma).
Upea toteutus
Kaupunginteatterin esityksessä ei ole säästelty euroja ja se myös näkyy. Lavastus, puvustus ja taikatemput luovat lumoavan satumaailman, joka kiehtoo ensi hetkestä alkaen. Musiikkinumeroihin on todella panostettu. Esimerkiksi käy esityksen ehdoton huippuhetki, kohtaus, jossa Lumière tarjoilee linnassa Bellalle loistokkaan illallisen: lavalle tanssii ruokalaji toisensa jälkeen ja yltäkylläisen runsaassa koreografiassa on villiä vanhanajan elokuvamusikaalihenkeä. Erityismaininnan ansaitsevat myös kohtaukset, joissa raisuotteinen ja omaa voimaansa aina ymmärtämätön Gaston pyörittää miten sattuu Bellaa tai apulaistaan LeFouta (Pertti Koivula). Koreografiat ovat hykerryttävän hauskoja.
Myös laulunumerot tarjoavat elämyksiä. Bellan roolia esittävällä Maria Westerlingillä on kaunis ja kirkas sopraano, ja Ursula Salon ja Jaana Mäntysen yhteinen tulkinta musikaalin Oscar-palkitusta tunnussävelmästä Ajaton taru (Beauty and the Beast) on täysosuma. Vahvaääninen Mikko Vihma on onnistunut valinta rehvakkaan Gastonin rooliin. Myös muu laulavat roolinsa hienosti, ja joukkokohtausten monitaitoista tanssivaa ja laulavaa ensembleä voi vain ihailla.
Rooleista mieleenpainuvimmat tekevät mainiot Eero Saarinen ja Risto Kaskilahti hirviön keskenään sanailevina palvelijoina. Näissä kohtauksissa myös Liisa Ryömän käännös pääsee loistamaan oivalluksillaan. Liisa Ihmemaassa -kirjan fantasiamaailman hahmoja muistuttava linnanväki on varmasti ollut unelmatyö pukusuunnittelija Sari Salmelalle, jonka hauskimpia luomuksia ovat Cogsworthin ja Lumiéren lisäksi Rouva Nokkava poikineen, laulava peilipöytä Madame de la Grande Bouche sekä tietenkin itse hirviö, joka lopun vaikuttavassa kohtauksessa vaihtaa taianomaisesti ulkomuotoaan.
Kaunotar ja hirviö on musikaali, jonka kaltaista ei ole Suomessa ennen nähty: isolla rahalla tehty ja taiten toteutettu koko perheen viihdespektaakkeli. Veikkaan tälle pitkää esityskautta ja loppuunmyytyjä näytöksiä. Tämä kannattaa ehdottomasti nähdä.
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa esityksestä Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle Helsingin kaupunginteatterin verkkosivut
Teksti: Skenet / Marjo Lemponen
Kuva: Charlotte Estman-Wennström
