Kriitikon silmin - Pääkaupunkiseudun teatteriesitykset
Skenet arvioi: Iloisiin kuulemiin ja näkemiin
Näytelmä puolustaa rohkeasti Suomea ja sen omintakeista ja kiistanalaistakin viimeistä linnaketta, Yleisradiota.
Outi Popin ja Jukka Relanderin yhteistyö on tuottanut hyvän hedelmän Studio Pasilaan. Juuri nyt varsin ajankohtaisen Suomen Yleisradion historia avautuu raikkaasti, huumorilla ja rakkaudella. Esitystä siivittää nostalginen ja taitava laulajakaarti livebändin avustuksella. Ohjauksesta vastaa Mikko Kivinen.
Smedsin Tuntematon sotilas on saanut iloisen ja reippaan haastajan. Popin ja Relanderin yhteistyönä tekemä Iloisiin kuulemiin ja näkemiin puolustaa rohkeasti Suomea ja sen omintakeista ja kiistanalaistakin viimeistä linnaketta, Yleisradiota. Nostalgian siivet havisevat, kun maamme ja radion historiaa käydään läpi olympiavuodesta 1952 nykyhetkeen, kaikkine iskelmineen ja kriiseineenkin. Antti Mattilan taustaprojisoinnit esittelevät historiaa kuuluisin valokuvin ja mainoksin. Riemukasta esitystä tahdittavat mainio musiikki ja taitavat esikuviensa näköiset solistit.
Tekijäkaarti on niin sanotusti osunut nappiin. Kirjailija Outi ”Popp” Aholalla on ollut näköalapaikka radion toimintaan ja historiaan. Sanavalmis nainen muistetaan mm. legendaarisen Radio Cityn perustajakaartista. Filosofi-guru Relanderilla taas on vastaukset kaikkeen, jos Helsingin Sanomien palstaa on uskominen. Toki Relander on tehnyt muutakin kirjallisella alalla, ja nyt yhteistyö Outi Popin kanssa on tuottanut hyvää hedelmää. Enemmän koomisena näyttelijänä tunnettu Mikko Kivinen osoittaa ohjaajankykynsä napakkana ja ajoituksen omaavana tekijänä. Dialogi on nopeaa ja säpäkkää, poliittiset vitsit ja oivallukset toimivia.
Näytelmän runkona on rakkaan Yleisradiomme toiminta ja taistelukin muuttuvassa maailmassa vuodesta 1952 nykyhetkeen. Toimittajakaartia esittävät Hanna Vahtikari, Seppo Maijala, Jari Pehkonen ja Kari Mattila kokevat yhdessä noottikriisit ja kansan musiikkimaun muuttumisen. Onneksi heidän tukenaan on ihana kuuluttaja Tyyne Kälpäkkä, Riitta Havukainen, jota eivät muotien ja ismien notkahdukset hetkauta. On kuin rakastettu juontaja Kaisu Puuska-Joki olisi edessämme jälleen. 1960-luvun radikaalia ilmapiiriä tulee todistamaan räväkkä toimittaja Astrid Vaara (Leena Rapola), ja niin rintaliivit lentävät ja punaviiniä sekä tupakkaa kuluu. 2000-luvun uusista tuulista ja muutospaineista vastaa härnäävästi Antti Timonen, roolinimeltään ajan henkeen sopivasti Nico.
Näyttämöllinen toiminta tapahtuu yksinkertaisen tyylikkäästi radion toimituksessa, jonka kauniit koivupuiset paneelit kokevat myös vuosien saatossa jyrkkiä muutoksia. Lavastuksellinen loppukuva on kannanotto nykyhetken kasvottomuuden edessä.
Minulle musikaali, tai ”musiikillinen iloittelu” ei ole koskaan ollut tyylilajina sitä ominta juttua, mutta nyt kävi toisin. Taitavan bändin komeasti rytmittämä musisointi sekä jaksottaa toimintaa, että luo kutkuttavia ja nautinnollisia hetkiä. Laulavat näyttelijätähdet Sami Hokkanen, Vuokko Hovatta, Pertti Koivula, Merja Larivaara, Petja Lähde, Sanna Majuri ja Ursula Salo loihtivat eteemme aikakoneen. Silmiään ja korviaan joutuu totisesti terästämään kun edessä on yhtäkkiä ihka elävänä mm. Metrotyöt, Reijo Taipale, Laila Kinnunen, Kirka, Pelle Miljoona ja Nylonbeat.
Larivaaran tulkitsema Hector-klassikko Lumi teki enkelin eteiseen nostattaa kyyneleet silmiin. Koivula on ilmeitä myöten kuin ilmetty Reijo Taipale. Sami Hokkasen Pelle Miljoona saa koko Pasilan näyttämön yleisöä myöten rokkaamaan. Bändi elää tyylikkäästi ajan käänteissä mukana. Haitari vaihtuu syntikoihin, pystybasso sähköbassoon.
Näyttelijäntyö on kautta linjan hyvää ja rytmissä ja hetkessä reagoivaa. Kivinen on tehnyt taitavan ohjaustyön. Kaupunginteatteri on saanut aikaan hitin, joka sopii kaikille ja jota sopii tulla katsomaan kauempaakin. Outi Popp ja Relander ovat samalla käsikirjoittajina tehneet komean kunnianosoituksen Yleisradiolle ja suomalaisuudelle. Esitys kertoo kauniisti, kuinka tärkeä viihdyttäjä ja tiedon lähde radio on ollut ja on mielestäni edelleen. Vaikka kuinka uusi media haasteineen jyllää päälle, aito ja rauhallinen ihmisääni on se, jota me kaipaamme. Siitä ja onnistuneesta esityksestä kertoi myös yleisön vilpitön myötäeläminen ja nautinto.
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa esityksestä Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
