Arjen taidetta ja historiaa
Taidehistoriallisilla kävelykierroksilla tutustutaan yliopiston kampusten arkkitehtuuriin ja tarinoihin.
Heinäkuinen helle houkutteli yli 20 hengen joukon tutustumaan Meilahden sairaala-alueen arkkitehtuuriin.
– Meilahdessa on täytynyt huomioida rakennusten käyttötarkoitus. Lääketiede on nopeasti kehittyvä tieteenala, mikä myös näkyy arkkitehtuurissa. Uudet ja vanhat rakennukset muodostavat silti yhtenäisen kokonaisuuden, Mira Virtanen kertoo.
Virtanen on taidehistorian opiskelija ja vetää kaikille avoimia kävelykierroksia toista kesää. Tänä vuonna hän opastaa Meilahdessa, Siltavuorenpenkereellä ja Viikissä.
Tyypillisimmin taidehistorialliselle kävelykierrokselle osallistuu keski-ikäinen tai keski-iän ylittänyt nainen. Tilanne vertautuu siis museoiden ja gallerioiden kävijäkuntaan. Osallistujat ovat aktiivisia. He tuovat omat tarinansa osaksi kierroksen antia.
– Kerran Siltavuorenpenkereellä eräs rouva ryhtyi muistelemaan sota-aikaa. Joskus taas ihmiset kertovat käyneensä yliopiston rakennuksissa silloin, kun ne ovat vielä olleet muussa käytössä.
Kävelykierroksilla saattaakin nousta pintaan jo unohtunutta tai nykynäkökulmasta yllättävää paikallishistoriaa. Moneen kävelijään tekee erityisen vaikutuksen kappeli, joka löytyy Siltavuorenpenkereen uumenista.
– Ruumiit siunattiin siellä ennen kuin ne otettiin tutkimuskäyttöön, Virtanen sanoo.
Katse pois kadusta
Virtanen opiskelee taidehistoriaa neljättä vuotta ja on erityisen kiinnostunut arkkitehtuurista.
– Olennaisinta ei ole se, mitä sanon. Haluaisin, että ihmiset ylipäätään katsovat muuallekin kuin maahan ja näkevät toisin silmin esimerkiksi työpaikkansa.
Meilahden kävelykierrokselle osallistuneet Pirjo Lahtiharju, Tapio Lahtiharju ja Cici Safkan-Seppälä vahvistavat Virtasen onnistuneen tavoitteessaan. Katseet kiinnittyivät valon huomioimiseen arkkitehtuurissa ja rakennusten yhteensopivuuteen. Samoin historia kiinnosti.
– Oli mielenkiintoista kuulla, miten sota vaikutti Lastenklinikan rakentamiseen. Ei ollut kunnon materiaaleja, mutta pian kuitenkin rakennettiin hieno Lastenlinna. Vaurastuminen on ollut todella nopeaa, kolmikko pohtii.
Moni kävelijä ihasteleekin Lastenlinnan yksityiskohtia, ikkunoita soittajahahmoineen ja parvekkeita pienine koristeineen. Mielenkiintoista lienee tietää, että Arvo Ylppö asui aivan Lastenlinnan naapurissa.
Mukaan kierrokselle!
Helsingin yliopiston taidehistorian opiskelijat ovat opastaneet yleisöä kampuksilla vuodesta 2000 asti. Taidehistoriallisia kävelykierroksia järjestetään tiistaisin ja torstaisin 14. syyskuuta saakka. Tarjolla on myös kävelyitä ruotsiksi ja englanniksi.
Teksti ja kuva: Anna-Kaisa Kontinaho
