Kuukauden näyttely - Skenet arvioi
Kuukauden näyttely:Terhi Heino
Terhi Heino koostaa teoksensa monista eri materiaaleista.
Terhi Heino (s. 1970) käyttää teoksissaan monenlaisia materiaaleja. Kierrätettyjen materiaalien lisäksi luonnonmateriaalit, esimerkiksi kalojen evät, ovat hänen käsissään muuttuneet taiteeksi. Aikaisemmin hän on tehnyt muun muassa käytetyistä teepusseista hameen, joka on koristeltu värjätyillä jäkälillä.
Heinon suhde luonnonmateriaaleihin on kekseliäs ja mutkaton. Teoksista ei useinkaan päälle päin heti arvaa, mistä ne on tehty. Materiaali on tavallaan hyvin kaksinainen asia Heinon teoksissa. Toisaalta sillä ei ole merkitystä, vaan teosten estetiikka ja ulkonäkö itsessään on merkittävää. Toisaalta yllättävän materiaalin paljastuminen luo teoksiin uuden ulottuvuuden.
Näyttelyn ensimmäinen teos Kevät, 2011, näyttää ensin vain oksalta seinällä. Tarkemmin katsottuna siinä näyttää olevan muutamia pieniä pajunkissoja, mutta eipäs olekaan. Pajunkissat osoittautuvatkin hampaiksi! Eivät kuitenkaan oikeiksi, vaan muovisiksi, mitä Heinon kohdalla hieman ihmettelin.
Näyttelyn näyttävimmät teokset ovat kaksi isoa seinille rakennettua asetelmaa, jotka sellofaani, pleksi ja liima (toisessa vielä spraymaali) materiaaleinaan luovat muhkeat orgaaniset ”kukinnot”. Ne tavallaan kääntävät Heinon idean koostaa eloperäisistä materiaaleista jotain ihmisen tekemää tavaraa päinvastaiseksi; muovista ja liimasta on luotu jotain, mikä vaikuttaakin luontoon kuuluvalta.
Muoviset pajunkissahampaat lienevät tätä samaa teemaa; Heino tuntuu sekoittavan elävän ja elottoman ja sitä kautta kenties alleviivaavan ihmisen jälkeä luonnossa.
Suurin osa teoksista on postikortteja, joiden ympärille on erivärisistä kalanevistä tehty ”värianalyysi”; muodostettu harmoninen värikartta, joka pohjaa postikortin värimaailmaan. Korttien aiheet kenties viittaavat siihen, mistä on kyse. Osa on romanttisen taiteen teoskuvakortteja (aiheinaan meri), osa jylhiä merimaisemia tai romanttisia maisemakuvia.
Miten ihminen on ympäristönsä ja eriityisesti luonnon eri aikoina käsittänyt ja kuvannut? Heino tuntuu peilaavan luontosuhdettamme juuri romanttisen maiseman ja käsityksen kautta. Näen senkin viittaavan ”luonnon ja luonnottomuuden” kysymykseen. Puhdas, villi ja raikas luonto, jonka armoilla ihminen on ollut, mutta jota hän on aina kaivannut, on kenties vieläkin olemassa?
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Mikko Oranen / Skenet
Kuva: Skenet
