Nykytaiteen museo Kiasma
Mikä voi vielä olla kuva?
Kiasman juhlavuoden näyttelyssä pohditaan kuvan ja kuvattomuuden rajaa sekä kuvan ja sanan suhteita.
11.1.2008 - 11.1.2009
Nykytaiteen museo Kiasman juhlavuoden kokoelmanäyttely Kuvan jälkeen keskittyy mielenkiintoisella tavalla kuvan problematiikkaan. Nykytaidehan esittää usein kaikkea muuta kuin kehyksiin rajattuja kuvia – tästä huolimatta kuvan käsite ja olemus ovat yhä taiteen peruskysymyksiä.
Kuvan jälkeen -näyttelyn neljä teemaa
Melkein kuva Kuvan kielioppia Kirjoitettu kuva, maalattu sana Asenne metodina: sarja, toisto, tapahtuma
Teemat muodostavat kokonaisuuden, jossa pohditaan kuvan ja kuvattomuuden rajaa, kuvan ja sanan suhteita, erilaisia kuvallisia kielioppeja sekä sarjallisuutta kuvan tuottamisen metodina.
Näyttelyssä tutustutaan myös taiteen sisäisiin virtauksiin. Minimalismi nosti esille veistoksen perusmuodot ja katsojan kehollisuuden, poptaide teosten rinnastumisen kulutushyödykkeisiin esteettisenä pintana vailla syvempiä merkityksiä ja käsitetaide kirjalliset viitteet, analyyttiset taideväitteet sekä esityspaikan osana merkityksen muodostumista. Nykyisin taiteilija ei voi olla tietämätön edeltäneistä kuvan käyttötavoista nykytaiteessa. Näyttelyn näkökulma onkin nykyisyydestä kohti aiempien vuosikymmenien tekijöitä ja teoksia.
Näyttelyn kuraattoreiden mukaan taidekuvien katsominen poikkeaa usein siitä, kuinka arjessa tarkastellaan kuvia eri medioissa ja tilanteissa: uutiskuvia tai sarjakuvia lehdissä, mainoksia kaupunkitilassa ja reaaliaikaista kuvatulvaa sähköisissä viestimissä. Jokainen kantaa muistissaan omaa kuva-arkistoaan, joka taidenäyttelyssä yhdistyy esillä oleviin teoksiin.
Kuvan jälkeen -näyttelyssä on esillä 53 taiteilijan teoksia, jotka käsittelevät kuvattomuutta eri tavoin. Kokoelmanäyttelyn ovat koonneet Kiasman intendentti Marja Sakari ja amanuenssi Leevi Haapala.
Linkit
Teksti: Kiasma
Kuva: Petri Virtanen / KKA
(Kive, Helena: Monologi, ajoittamaton)
