Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen aika
Viikon 20 kirjailija: Kari Vaijärvi
Sanojen ajan kirjailijaesittelyssä on tällä viikolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden monitoimimies Kari Vaijärvi.
Kari Vaijärvi on lasten- ja nuortenkulttuurin laaja-alainen monitoimija, joka tuottaa ja tekee alan tietoartikkeleita ja -katsauksia, kirjastoalan opuksia, mutta myös itse kirjoittaa kaunokirjallista tekstiä. Hänet tunnetaan tuotteliaana lasten- ja nuortenkirjailijana, jonka kynästä lähtee suorasanaisen tekstin lisäksi runoja, näytelmiä ja sarjakuvia. Lasten- ja nuortenkirjoistaan hänet on jo uransa alkutaipaleella palkittu moninkertaisesti. Hän on vastaanottanut valtion kirjallisuuspalkinnon (1974), Jalmari Finnen palkinnon (1976), Arvid Lydecken –palkinnon (1978), Lastenkulttuurin valtionpalkinnon (1992). Hänen tekstejään on julkaistu monilta eri kustantajilta.
Kirjallisen uransa Vaijärvi aloitti 28-vuotiaana kirjoittamalla erilaisen jännitysseikkailun Broidi tekee ryöstön (1971). Käsikirjoitus sai jaetun toisen palkinnon Tammen nuortenkirjakilpailussa vuonna 1970. Kirjassa kuvataan jännittävän juonen lisäksi veljesten suhdetta, toveruuden syntyä ja tiedotusvälineitä. Esikoisteoksen ilmestymisestä lähtien kirjailija on pitänyt osaltaan huolen siitä, että seikkailua, jännitystä ja arvoituksia riittää salapoliiseille ratkaistavaksi ja nuorille lukijoille ahmittavaksi. Häneltä on julkaistu useita dekkarisarjoja, kuten Ykkösjännärit, Antiikkijengi, Salapoliisi Jukka A.A. Vihin seikkailuja ja Kolmikko-sarja.
Ykkösjännärit-sarjan kirjat, joissa kaksikko Jukka ja Pepe joutuvat monenlaisiin kiperiin tilanteisiin eivät pidä sisällään pelkästään seikkailua, vaan ne antavat myös runsaasti ajattelemisen aihetta. Kirjailija kertoo tavallisista pojista ja heidän ajatuksistaan lämpimästi. Hän kartoittaa eri juonen käänteissä ihmisten välisiä suhteita, toisen ihmisen arvostamista ja suvaitsevaisuutta. Sarjaa on ilmestynyt neljän opuksen verran 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Aavekuvat kertoo liftausmatkasta Poriin jazzfestivaaleille. Matkatavaroina kaveruksilla on kamerat ja melkoinen määrä mielikuvitusta, mistä kehkeytyvät roistot, jännittävät takaa-ajot, pieni romanssinpoikanen, mutta myös pala todellisuutta. Kaikki riippuu kokijasta. Tavallinen elämä voi muuttua minä hetkenä hyvänsä jännäriksi.
Aaveäänet-kirjassa Pete kirjoittaa jännäriä, jonka aineksia hän ammentaa kioskien väkivaltaviihteestä. Toisaalta väkivalta on hyvinkin todellisena aivan kotinurkilla. Omassa kotitalossa sattuu potkimistapaus. Pepe luopuu kirjan lopussa toimintaviihteen kaavoista ja malleista, kun hän saa läheltä nähdä, mitä kärsimyksiä järjetön ja tarkoitukseton väkivalta uhrille merkitsee. Vahvoina teemoina ovat todellinen väkivalta ja väkivaltaviihde. Vaijärvi surffaa tekstissään kahdessa maailmassa. Myös kieli kulkee kahdessa tasossa kirjakielestä jengiläisten sanankäyttöön. Teksti ilmentää nuorten ajatuksia, tunteita ja kokemuksia aidosti. Kun sarjan alkukirjoissa selvitellään viihteen luomaa maailmankuvaa, matkustamista ja väkivaltaa, pääpaino Aavelinna-kirjassa on Suomen historiassa. Viihtyminen kirjan ääressä ei sulje pois vakavia pohdintoja ja vankkaa tietoainesta. Tällaisia kirjoja toivoisi ilmestyvän enemmänkin pelkkien toimintajännärien sijaan.
Salapoliisi nimeltään Jukka Vihi astui parrasvaloihin vuonna 1984 kirjassa Jukka Vihi ja muikkuvarkaat, minkä jälkeen lannistumaton etsivä on tehnyt tutkimuksiaan yhdeksän opuksen verran. Etsivän ulkoasu herättää useissa hänen tielleen osuneissa henkilöissä tahatonta hilpeyttä.
Lue esittely kokonaan Sanojen ajan sivuilta.
Linkit:
Teksti: Mervi Koski
Kuva: Kirjailijan arkisto
