Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen aika
Viikon 40 kirjailija: Irja Sinivaara
Sanojen ajan kirjailijaesittelyssä on moniäänisen proosan taitaja Irja Sinivaara.
Kotkalaisen kirjailijan Irja Sinivaaran (s. 1948) teosten keskeisiä teemoja ovat onni, rakkaus ja niiden puute. Sinivaara kirjoittaa moniäänistä proosaa, jossa eri ihmiset pohtivat omaa elämäänsä ja joiden mietteissä nykyisyys ja menneisyys limittyvät tiukasti yhteen. Uudet ja vanhat salaisuudet ovat sitä painolastia, joita jokainen henkilöistä kantaa mukanaan.
Onnen on oltava täällä
Jo esikoisteos Sun onnes tähden (2004) kiertyy onnen ja rakkauden ympärille. Romaanin keskushenkilö on ammattikoulun lehtori Asto Kivikari, viisikymppinen mies, jolla on kaksi entistä vaimoa ja nykyinen avovaimo Riitta, todellinen elämänkumppani. Astolle ja varsinkin hänen naisilleen on selvää, että onni on tahtotila eikä onnella ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Rakkaus on voimakas tunne, jonka varaan ei voi rakentaa onnea, perhettä eikä välttämättä edes seksuaalista tyydytystä.
Moniäänisyys syntyy Astoon liittyvien henkilöiden kertomuksista. Aston pojan Antin syntyperään liittyvää salaisuutta hellii ensimmäinen vaimo Helena, jonka elämä on jo varhain suistunut raiteiltaan. Yksinäinen ja yksikätinen isä-Martti kaipaa kipeästi naisen syliin. Hongkongissa kohdattu satunnainen seksikumppani, kokkikirjoja kirjoittava yksirintainen nainen, rakastuu Astoon ja suunnittelee matkaa miehen luo. Astoon elämänpettymystään kanavoiva ammattikoululainen Mike vaikuttaa ennalta-arvaamattomasti Kivikarien perheen elämään (tapa tosin selviää kokonaisuudessaan vasta romaanissa Onni täällä). Ruotsiin avioeron jälkeen päätynyt ensimmäinen vaimo Mirva on eniten vapaa Astosta, hän on myös Astoille se henkilö, johon mies on vähiten ollut kiintynyt. Kivikarien uusperhe puolestaan keikkuu talvilomamatkallaan onnen menetyksen rajalla, kun salaisuudet, epämieluisat kysymykset ja peitellyt toiveet sekoittuvat tila-auton tiiviissä tunnelmassa.
Esikoisteokselle saumaton jatko on Onni täällä (2005). Teokset muodostavatkin niin tiukan kokonaisuuden, että ne ovat oikeastaan yksi romaani. Kivikarien perheen elämästä paljastuu uusia salaisuuksia, joista osa on liki näkymättömän tahran kaltaisia. Ne ovat jossain tarkoin rajatun ja kaikin tavoin turvalliseksi tehdyn pihapiirin ulkopuolella. Niistä on ehkä epämukava aavistus, mutta Aston tietoon ne eivät tule. Perheen elämää varjostaa vuotta aiemmin kadonneen Martin tuntematon kohtalo. Katoaminen horjuttaa isästään piittaamattoman pojan elämän perustuksia eikä isän salaama markka-aikainen, kohta euroiksi kääntyvä lottovoitto helpota asian ymmärtämistä.
Aston rinnalle toiseksi tärkeäksi keskushenkilöksi nousee hänen elämänkumppaninsa Riitta, jota ei tämän sanojen mukaan jätetä. Riitan suhteesta ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen tyttäreen Miaan paljastuu uusia piirteitä jouluisen flunssan myötä ja samalla Riitan henkilöhahmon ristiriitaisuus täsmentyy. Muusta romaanista hieman irralliselta tuntuva rouva Lintusen kertomus liittyy toden tai keksityn salaisuuden kautta Kivikarien perheeseen.
Rouva Lintusen kautta avautuu kuitenkin näkökulma Irja Sinivaaraan uusimpaan romaaniin. Samaan suuntaan on vihje myös kertomuskokoelmassa Naisten viikko (2007), jossa naistenviikolla nimipäiviään viettävät naiset pohtivat ongelmallisia suhteitaan jaakkoihinsa, joista monien toimet kylmentävät naisten elämän hylkäämisen, pettämisen, väkivallan ja kuoleman kautta. Yhdessä kertomuksessa Saara lukee Emil Eleniuksen vuonna 1921 ilmestynyttä Suursaarta käsittelevää teosta Saarelaiskuvia, johon viitataan myös Sinivaaran tänä vuonna ilmestyneessä romaanissa Sinisiin ilmoihin (2009).
Lue esittely kokonaan Sanojen ajan sivuilta.
Linkit:
Teksti: Tuija Lassila
Kuva: Matti Immonen
