Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen aika
Viikon 45 kirjailija: Terhi Rannela
Sanojen ajan kirjailijaesittelyssä on tällä kertaa nuortenkirjoistaan tunnettu Terhi Rannela.
Mitä yhteistä on teini-ikäisellä toimittajalupauksella Reijalla, terroristi Ulrike-Meinhofia ihailevalla lukiota käyvällä Auralla, vauhdikkaalla Kertulla ja taiteellisella Miralla? He ovat kaikki kovin erilaisia nuoria naisia, jotka on luonut nuortenkirjailija Terhi Rannela.
Terhi Rannela on Tampereella asuva kirjailija, joka on tähän mennessä julkaissut viisi nuorten romaania sekä yhden huumoripitoisen tietokirjan. Rannela korostaa olevansa ihanneammatissaan, eikä voisi kuvitella tekevänsä muuta. Kirjojen kirjoittamisen lisäksi Rannela kirjoittaa myös lehtijuttuja ja kirjallisuusarvosteluja sekä bloggaa ahkerasti Grafomania -nimisessä kirjallisuusblogissa.
Terhi Rannelan nuortenkirjoissa on aina runsaasti sisältöä. Teksti liukuu tajuntaan helposti, kieli on jouhevaa ja erityisesti kahdessa viimeisessä kirjassa nasevaa ja hauskaa. Kirjojen tunnelma on kodikas ja positiivinen vaikka niissä käsiteltäisiinkin vaikeita asioita. Liikaa synkistelemättä Rannela kuvaa kirjoissaan mm. rasismia, nuorten tyttöjen välistä kilpailua, koulustressiä, hapuilua oman seksuaalisuuden kanssa ja kimurantteja perhesuhteita. Maailmassa sattuu ja tapahtuu mutta kirjojen sankarittaret pitävät jalat maassa vaikka hiukset välillä pilviä hipoisivatkin.
Poikkeuksen Rannelan tyyliin tekee kuitenkin kirja Taivaan tuuliin (2007), jossa koulukiusattu lukiolaistyttö Aura eristäytyy palvomaan saksalaista terroristia Ulrike Meinhofia ja ajautuu täysin väärään seuraan rakkauden nälässään. Kirja ei anna lukijalle armoa, eikä ole tarpeenkaan. Auran kohtalo herättää kaikenikäisissä lukijoissa aiheellista huolta nykynuorten todellisuudesta mutta myös tämän ajan arvoista yleensä.
Tämän syksyn uutuus on nuortenkirja Goa, Ganesha ja minä. Siinä edellisen kirjan Amsterdam, Anne Frank ja minä (2008) ystävykset Kerttu ja Mira seikkailevat jälleen yhdessä.
Näissä kirjoissa eläväiset nuoret naiset liikkuvat maailmalla ja oppivat huomaamaan ettei ruoho välttämättä ole vihreämpää aidan toisella puolella. Oman elämän ongelmat pienenevät kummasti kun tytöt näkevät mitä oikea köyhyys merkitsee. He oivaltavat myös miten paljon enemmän heillä on mahdollisuuksia oman elämänsä suhteen verrattuna moniin maailman nuoriin. Toisaalta matkat antavat myös ihania elämyksiä, ja halu nähdä uusia paikkoja vain kasvaa. Kirjoissa kuvataan myös teini-ikäisten tyttöjen välistä rakkaussuhdetta ja sitä, miten ympäristö siihen suhtautuu. Kiemuraiset perhesuhteet luovat jännitettä.
Terhi Rannela vastasi ystävällisesti muutamiin kysymyksiin. Tässä kirjailijan kuulumisia.
Mikä pitää sinut luomisvoimaisena? Jaksatko elää jatkuvasti ajan hermolla ja etsiä uusia aiheita ja virikkeitä kirjoihin, vai pidätkö ”luovia taukoja”?
En tiedä, johtuuko toimittajan taustastani, mutta olen uutisaddikti. Tarkistan uutiset useita kertoja päivässä. Aiheita ei tarvitse etsiä, niitä voi vain poimia virrasta. Aiheita on tällä hetkellä muistikirjassa liikaakin. Kaikkia ei voi millään toteuttaa. Kun todella lomailen, suljen netin ja sanomalehdet. Silloin haluan vain olla ilman kummoisia virikkeitä.
Onnittelut vasta ilmestyneestä kirjastasi Goa, Ganesha ja minä! Oletko luomassa kirjasarjaa kahden viimeisimmän kirjasi henkilöhahmojen ympärille? Saammeko siis jatkoa Kertun ja Miran edesottamuksille?
Sarjasta tulee kolmiosainen. Olen kirjoittanut yhden version kolmannesta osasta. Siinäkin mukana ovat Kerttu & Mira, mutta päähenkilönä on itse asiassa poika, Goa-kirjassa esitelty Ilari. Mutta Kerttu & Mira ovat hyvin äänekkäinä mukana! Matka suuntautuu Jäämeren rannalle, Norjaan ja Pohjois-Lappiin.
Lue haastattelu kokonaan Sanojen ajan sivuilta.
Linkit:
Teksti: Satu Vähämaa
Kuva: Laura Vesa
