Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen aika
Viikon kirjailija: Paula Havaste
Vahvat naiset ja Lapinmaan kohtalo - Paula Havaste
”Kaunokirjalliseen muotoon puettu tietoaines saavuttaa toivoakseni vielä suuremman yleisön – ja sellaisia lukijoita, joita tieto ei sellaisenaan kiinnostaisi. En usko, että monikaan lukija innostuisi laillani pelkästä muinaisen nuotan punomisesta tai erilaisista kapakalan kuivatustavoista. Luulen, että kun jännittävään tarinaan lisätään näitä faktatietoja mausteeksi, tarina saa kiehtovan maailman ympärilleen ja lukija oppii kuin huomaamattaan aimo annoksen suomalaista kansanperinnettä. Se ei ole huono asia.”
Tällaista pohtii kirjailija Paula Havaste (s. 1962) artikkelissaan Miltä tuntuu olla kirjailija? (Hyvä kirja, 2006: 240). Suomalainen kansanperinne sekä vanhoja tapoja ja uskomuksia valaiseva faktatieto kietoutuvatkin kiinnostavasti Havasteen neliosaisen Lapinmaa-sarjan tapahtumiin. Teokset ovat historiallisia romaaneja, mutta aikaa ei ole teoksissa määritelty tarkasti:
”Olen yrittänyt olla sanomatta kirjojeni tapahtuma-aikaa tai -paikkaa suoraan, sillä monet lukijat käyvät käsiksi historialliseen romaaniin kuin dekkariin. He haluavat keksiä itse koska ja missä asiat tapahtuvat. Jos selittäisin sen heille valmiiksi, moni pettyisi. On niin kiva keksiä itse!
Kaikkia tällainen salapoliisityö ei kiinnosta, eikä tarvitsekaan kiinnostaa. Kirjojanihan voi lukea viihdyttävinä tarinoina tai etsiä niistä tietoa entisaikojen elämästä, mutta jos innostuu kirjan tapahtumiin liittyvistä aikakausista ja tarkoista paikoista, heitä varten kirjoissani on vihjeitä. Ulvarin tausta on yksi, kotieläinten kuvauksesta löytää toisen, ja paikkoja voi hahmotella vaikka kartan avulla...”
Kymmenen onnen Anna (2003), Kotasavun Marja (2004), Lapinmaan Nilla (2005) ja Maaren, samaanien sukua (2008) muodostavat tiiviin, kehämäisen sarjan. Osat voi lukea itsenäisinä romaaneina, mutta eniten niistä saa rakenteellisesti ja sisällöllisesti irti, jos ne lukee järjestyksessä ja nyt viimeisimmän osan ilmestyttyä yhteen putkeen.
Viimeinen osa näet kaartaa takaisin alkuun ja paljastaa Maarenin kautta mistä Lapinmaa-sarjassa pohjimmiltaan on kyse ja miksi sarjan tarina etenee niin kuin etenee. Sarjan keskiössä on Lapinmaan kohtalo. Maarenin tehtävänä on varmistaa kahden suvun synty, jotta ”Aikanaan syntyisi joku, joka auttaisi matkaan sankarin, joka voisi pelastaa tai tuhota koko Lapinmaan”.
Lapinmaan kohtalo on sarjan peitelty ydin, jota kohti tarinaa viedään, mutta koko sarjan läpäiseviä teemoja on muitakin. Päällimmäisiksi niistä nousevat kansanperinteen ja -uskon esittely, oman paikan etsiminen, naisen asema ja äitiys sekä myyttinen susiteema.
Kuvaamalla tarkasti kaukaisen historiallisen ajan ihmisten tapoja, uskomuksia ja töitä kirjailija kertoo henkilöistään paljon. Ajan tavat ja toimet, vuodenkiertoon tiukasti liittyvät työt, ruuan hankinnan merkitys ja nälkätalvien uhkat asettavat ihmisten elämälle tiukat rajat ja muokkaavat heidän luonteitaan. Romaaneissa ihminen on osa historiallista aikaansa eikä hän useinkaan voi toimia perinnäistapoja vastaan, vaikka oma järki sanoisi muuta. Elämän raskaus mutta myös onnet ja ilot näyttäytyvät Havasteen kirjoissa vahvasti ja aidonoloisesti. Mystiikka ja myyttiset olennot elävät arjen rinnalla ihmisten mielissä ja tuovat muassaan tuulahduksen toisesta maailmasta.
Linkit:
Teksti: Tuija Lassila
Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto
