Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen aika
Viikon 24 kirja: 14 solmua Greenwichiin
Sanojen ajan viikon kirjana on Olli Jalosen Finlandia-ehdokkaanakin ollut viimeisin romaani.
Sisävesien historiaa tutkiva Petr Järvi saa yllättävän kutsun ystäviltään, joita ei ole nähnyt vuosiin. Häntä pyydetään mukaan joukkueeseen, jonka on määrä kiertää maapallo nollameridiaania pitkin Edmond Halleyn muistovuoden kunniaksi. Joukkueen johtaja on Graham Hugo. Mukana on myös hänen vaimonsa Isla Fetterley-Hugo. Heidät Petr tuntee jo Cambridgen opiskeluajoiltaan.
Petrin tutkimushanke on päättymässä, eikä häntä sido mikään, joten hän vastaa kutsuun varovaisen myöntävästi asiaa sen kummempia pohtimatta: ”[S]e osoittautui juuri siksi askeleeksi joka vie pystysuoralta kalliolta liitovarjon varaan johonkin jota ei millään voi tuntea koska ei sitä aikaisemmin ole minkäänkokoisena itselle ollut.”
Islan ja Grahamin säännöllinen, pieni elämä ja Petrin yksinäisyys vaihtuvat kymmenientuhansien kilometrien matkaksi joukkueena numero kuusi. Kilpailun säännöt ovat hyvin tiukat. Matkaa on tehtävä pääasiassa 1700-luvun menetelmin: lihasvoimalla ja purjeveneellä, kapeassa mailikäytävässä, rastilta toiselle. Graham ja Petr ovat erityisesti sitoutuneet kulkemaan koko 40 000 kilometrin matkan yhdessä.
Heidän kaulaansa sidotaan nyörit, jotka sisältävät paikannuselektroniikkaa ja ne on tuotava maaliin asti, yksi solmu joka etapilla leimattuna, muuten kilpailusuoritus mitätöidään. Ainoa yhteydenpitoväline on pieni, kaikesta ylimääräisestä riisuttu tietokone. Aikaa kulkea Greenwichistä Greenwichiin on yksi vuosi.
Joukkueen kokoonpano muuttuu jo Ranskassa, kun matkaseurueeseen liittyy Petrin pikkuveli Kari. Asiaa ei ole suunniteltu etukäteen, Kari tulee mukaan kuin sattumalta, mutta sitoutuu vahvasti joukkueen tavoitteisiin ja nousee teoksen keskeiseksi kertojaääneksi. Juuri Kari kokoaa yhteen Islan ja Grahamin lokimerkinnät ja Petrin lyhyet muistiinpanot ja kirjoittaa itse kertomuksen lyhyiden tekstifragmenttien ympärille.
Teoksessa kysytään yhä uudelleen ja erilaisin tavoin, mikä on ihmissuhteissa kestävää ja mikä elämässä keskeistä. Joukkue numero kuusi ei kasva yhteen. Pienessäkin veneessä matkantekijät huuhtoutuvat kauas toisistaan, pysyvät toisilleen vieraina.
Suuren matkan voisi toki nähdä itsensä elämän metaforana, mutta tässä teoksessa matka kasvaa metaforaa suuremmaksi. Matkan raskaus nujertaa lopulta yritykset löytää sen mielekkyys, tarkoitus, ja merkitys. Lopulta myös totuus joutuu alistumaan viimeiselle suurelle löytöretkelle ja matkakertomukselle.
Linkit:
Teksti: Jenni Kyllönen-Peltoniemi
Kuva: Sanojen aika
