Ensi-illassa: Skenet arvioi uudet elokuvat
Skenet arvioi: Väärentäjä
"Väärentäjä on hyvin pienimuotoinen, matalan profiilin kokonaisuus. Keskitysleirielokuvien jatkumossa Ruzowitzkyn tarina näyttäytyy kolkon eleettömänä ja ankeana."
Ensi-ilta 1.2.2008
Sopivasti Vainojen uhrien muistopäivää (27.1.) seuraavalla viikolla saa Suomen ensi-iltansa Stefan Ruzowitzkyn kolkko keskitysleiritarina Väärentäjä (Die Fälscher, 2007).
Väärentäjä on tositapahtumiin pohjautuva tarina maailman suurimmasta rahanväärennysoperaatiosta, jolla natsit yrittivät romahduttaa liittoutuneiden talouden. Operaatio aloitettiin vuonna 1939 ja sen toteuttajiksi rekrytoitiin joukko rahamaailman tuntevia juutalaisia, jotka oli Hitlerin valtaannousun jälkeen passitettu keskitysleireille. Pankkiirien, painotekniikan asiantuntijoiden ja taiteilijoiden joukkoon mahtui myös rikollisia. Yksi heistä oli berliiniläinen väärentäjäkuningas Salomon "Sally" Sorowitsch (Karl Markovics).
Elokuva alkaa sodanjälkeisestä Monte Carlosta. Lyhyen prologin jälkeen siirrytään koko elokuvan mittaiseen takaumaan, joka starttaa vuodesta 1936. Passien ja valuutan väärennöksiin erikoistunut Sally Sorowitsch nauttii makeasta elämästä villissä Berliinissä. Ennen pitkää viekkaan miehen onni kuitenkin kääntyy ja vuonna 1939 hän saa menolipun ensin Mauthausenin ja 5 vuotta myöhemmin Sachsenhausenin keskitysleirille.
Sachsenhausenissa Sorowitsch määrätään mukaan Operaatio Bernhardiin, jota johtaa Sallyn Berliinissä pidättänyt natsimajuri Herzog (Devid Striesow). Kirjava joukko keskitysleirivankeja ryhtyy väärentämään puntia ja dollareita. Samalla heistä tulee kuolemaantuomittujen juutalaisten parempiosaisia – vankeja, joita syötetään kunnolla ja jotka saavat nukkua yönsä pehmeillä patjoilla.
Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarista tänä keväänä kilpaileva itävaltalaiselokuva on äärimmäisen mielenkiintoinen, jos kohta visuaalisesti vaatimaton trilleri. Kylmän siniharmaissa sävyissä kuvattu draama porautuu väärentäjien omaantuntoon ja keskinäisiin suhteisiin. Päähenkilö Sally on liukas selviytyjä, jonka kirveellä veistetyt kasvot eivät juuri rekisteröi tunteita. Hetket, joina Sorowitsch kiihkeästi tempautuu setelien tekemisen problematiikkaan, ovat kiehtovia kurkistuksia jäyhän miehen sielunmaisemaan.
Siinä missä Sally haluaa pysytellä hengissä hinnalla millä hyvänsä, vankitoveri Burger (Jani Volasta erehdyttävästi muistuttava August Diehl) kyseenalaistaa eloonjäämisen edellytykset. Onko oikein auttaa vihollista oman henkirievun takia, jos tämä apu edistää kaiken inhimillisyyden tuhoamista? Ennen pitkää katsoja joutuu pohtimaan myös omaa suhdettaan samaan kysymykseen, johon on olemassa moraalisesti oikea, vaan ei millään muotoa helppo, vastaus.
Karl Markovics tekee hienon roolin karheana Sallyna, jonka venäjänjuutalaiseen taustaan viitataan vain ohimennen. Tällä menneisyydellä on silti tärkeä merkitys, sillä se perustelee miehen lämpimän suhteen nuoreen vankiin, herkkään Kolja Karloffiin (Sebastian Urzendowsky). Sallyn vastapeluri, majuri Herzog, jää mieleen niljakkaan opportunistisena projektipäällikkönä, jota arjalainen natsi-ideologia ei itsessään riitä lämmittämään.
Väärentäjä on hyvin pienimuotoinen, matalan profiilin kokonaisuus. Keskitysleirielokuvien jatkumossa Ruzowitzkyn tarina näyttäytyy kolkon eleettömänä ja ankeana. Emootioiden skaala ulottuu pelosta epätoivoon ja nujakoinnista pidäkkeettömään riehumiseen. Näyttelijätyötä ei voi yleisesti kehua erityisen sävykkääksi.
Väärentäjän painajainen alkaa äkkiarvaamatta ja yhtä pikaisesti se myös päättyy, ainakin Sachsenhausenin osalta. Äkkinäisyys epäilemättä palvelee tarinan keskeistä elementtiä, karskia totuudenmukaisuutta.
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa leffasta Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Outi Heiskanen / Skenet
Kuva: Skenet
