Ensi-illassa: Skenet arvioi uudet elokuvat
Konstan pylkkerö
Havukka-ahon ajattelija on oiva filmatisointi suomalaisen korpikirjallisuuden ikivihreästä.
Havukka-ahon ajattelija: ensi-ilta 15.1.2010
Vastikään edesmenneen Veikko Huovisen (1927-2009) Havukka-ahon ajattelija (1952) on kotimainen klassikko.
Huovisen nuorena opiskelijana kirjoittama Kainuu-romaani on kirjailijan tunnetuin teos eikä ihme – kiteytyyhän Konsta Pylkkäsen verrattomassa hahmossa supisuomalainen korpifilosofia kerrassaan herkullisen humoristisesti.
Ruuhka-Suomen pölyt kannoiltaan karistanut Kari Väänänen on tarttunut Pylkkäs-legendaan samalla innolla kuin hän on viime vuodet omalla esimerkillään puhunut kotimaamme syrjäisempien seutujen puolesta.
Väänäsen sydän on totisesti ollut mukana Huovis-filmatisoinnin kypsyttelyssä. Lopputulos on hieno ja hallittu kokonaisuus, joka tekee kunniaa alkuperäisteokselle onnistuen kuitenkin samalla omana elokuvallisena itsenään.
Havukka-ahon ajattelija (2009) on elokuvakertomus omintakeisen filosofisesta metsien miehestä, Konsta Pylkkäsestä (Kai Lehtinen). Kun Konstan kotikonnuille saapuu tiedettä tekemään maisteriparivaljakko Kronberg (Tommi Korpela) ja Ojasto (Hannu-Pekka Björkman), saa Pylkkänen pestin kaksikon oppaaksi ja apulaiseksi.
Aina yhtä utelias Konsta pääsee mukaan helsinkiläistiedemiesten tutkimusretkelle luontoon, ja kuten arvata saattaa, ei Pylkkäsen rooli rajoitu pelkkään tarkkailuun. Sattuman satona hän sotkeentuu jopa varsinaisen tieteellisen läpimurron tekoon.
Havukka-ahon ajattelija on "kansanelokuva", jos nyt moinen lajityyppi voidaan ylipäätään määritellä. Väänänen on ymmärtänyt Huovisen sankarin läpeensä täkäläisen luonteen, jolla tuskin tulee olemaan sen suurempaa vientiä maan rajojen ulkopuolelle. Eikä toki aina tarvitsekaan olla. Kyllä "Konstan pylkkerö" on oman elokuvansa ansainnut, etenkin kun se on näin pieteetillä rakennettu.
Erityisesti Havukka-ahon ajattelijassa viehättävät elokuvan päähenkilöiden nappivalinnat ja tekninen viimeistely. Pirkka-Pekka Peteliuksen astuttua syrjään Konstan rooli lankesi Kai Lehtiselle, joka myös Kalle Päätalon taannoisesta roolista muistetaan.
Mainio Lehtinen on sisäistänyt Pylkkäsen leppoisan pohdiskelevuuden ja korvessa eläneen jopa koomisen viattomuuden. Eikä unohtaa sovi Havukka-ahon omaperäisen vesan vissiä ulkopuolisuutta, joka sekin soittelee suomalaisen sielun kaihoisia kieliä.
Herkullisia hahmoja ovat myös niin Helsingin herrat kuin Pylkkäsen naapuritkin. Karikatyyrien puolelle lipsutaan vääjäämättä ja välillä harmittavastikin, mutta ei sittenkään ylitsepääsemättömän haitallisesti.
Havukka-ahon ajattelija näyttää ja kuulostaa komealta, kiitos kuvaaja Timo Salmisen silmää hivelevän luontorakkauden ja Pessi Levannon sinfonisten äänimaisemien. Kainuun sinisiä hetkiä haetaan, ja monin paikoin siinä myös onnistutaan. Jos kirjailija Huovinen olisi saanut elää nähdäkseen Väänäsen työn valmiina, olisi hän epäilemättä ollut näkemäänsä tyytyväinen.
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, joka tukee taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa leffasta Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Outi Heiskanen
Kuva: Skenet
20 %
