Skenet arvioi
Ensi-illassa: Suden arvoitus
Suomen ensimmäisenä digitaalisena elokuvaesityksenä markkinoitu Lappi-elokuva on loistelias koko perheen seikkailu.
Ensi-ilta 15.12.2006
Elokuvaohjaaja Raimo O Niemi muistetaan parhaiten Poika ja ilves -luontoseikkailusta (1998), joka niitti mainetta ja menestystä myös kansainvälisillä areenoilla. Uusimmassa nuorten elokuvassaan Niemi ei ole unohtanut aikaisemman menestyksensä aineksia, vaan hän jatkaa Lappi-tematiikan parissa. Suden arvoitus, jonka kotimainen markkinointi on saanut lisäarvoa digitaalisen esitystekniikan debyyttielokuvana, sijoittuu pieneen pohjoissuomalaiseen, poronhoitoon keskittyneeseen kylään. Päähenkilö Salla (Tiia Talvisara) on 12-vuotias koululainen, joka asuu yhdessä ottovanhempiensa, Kirstin (Miia Nuutila) ja Antin (Kari-Pekka Toivonen), kanssa.
Naapuriin muuttava tumma nainen ja salaperäinen susi mullistavat luontorakkaan Sallan elämän. Koulussa huhutaan kotikonnuille yllättäen palanneen Lailan (Vuokko Hovatta) olevan tytön oikea äiti. Lasta odottava Kirsti ei osaa puhua asiasta Sallalle, ja poliisi-isä Anttikin tuntuu kiireiseltä. Salametsästäjät työllistävät seudun viranomaisia liiankin kanssa. Ystäväksi löytyy onneksi samanikäinen luokkakaveri Matias (Janne Saksela). Hänen kanssaan Salla ryhtyy suojelemaan susipariskuntaa, jolle syntyy kaksi suloista penikkaa. Apu onkin tarpeen, sillä kiero porontappaja Venesmaa (Peter Franzén) kätyreineen uhkaa tunturissa jolkottavia nelijalkaisia.
Kuusamossa kuvattu Suden arvoitus on sekä visuaalisesti komea (kiitos kuvaajakonkari Kari Sohlbergin!) että sisällöllisesti antoisa elämys. Kotimaisella ja kansainvälisellä tuella (mukana mm. ruotsalaista ja englantilaista rahaa) on saatu aikaan äärimmäisen onnistunut jännitystarina. Sudenpentujen piilottelun ympärillä käytävä tahtojen taistelu on psykologisesti uskottava ja tuon tuosta myös keventävän humoristinen.
Nuoret näyttelijäkasvot onnistuvat keskeisissä rooleissaan paremmin kuin hyvin. Tiia Talvisarassa on raikkautta ja pontevuutta, joita ilman Suden arvoitus olisi huomattavasti köyhempi. Itsenäisen tytön aloitekyky ja neuvokkuus tarjoavat hienon esimerkin kelle tahansa tytölle (tai pojalle), joka kaipaa aktiivista samastumiskohdetta. Myös sympaattinen Janne Saksela jää mieleen Sallaan pihkaantuneena ja ihastuksestaan rohkeutta ammentavana Matiaksena.
Ja millaista taustatukea nuoret voimat saavatkaan! Aikuisnäyttelijöiden joukosta ei löydy heikkoa lenkkiä. Aivan erityisesti on esiin nostettava Kari-Pekka Toivosen lämmin mutta ujo poliisi-isä sekä Peter Franzénin herkullinen Venesmaa, syntymäliero jätkä, jota säestävät lähes yhtä nuijat toverit Värrö (Juha Kukkonen) ja Lompolo (Eero Milonoff).
Suden arvoitukselle on helppo ennustaa menestystä paitsi meillä myös muualla. Syy siihen on mitä yksinkertaisin: konstailematon, elämänmakuinen käsikirjoitus yhtyy ilmavaan toteutukseen, joka osaa hyödyntää kaikki ne vahvuudet, jotka pohjoinen miljöö voi parhaimmillaan elokuvalle tarjota. Niemi antaa sekä näyttelijöilleen että tarinalle tilaa elää ja hengittää. Kun materiaali ja tekemisen taito ja tahto ovat näin vankalla pohjalla, ei turhiin vippaskonsteihin tarvitse sortua.
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa leffasta Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Outi Heiskanen
