Skenet arvioi
Ensi-illassa: Sex and the City - Sinkkuelämää
Neljäkymmentä ja risat
Sinkkuelämää -televisiosarjan railakkaat sinkkutytöt pääsevät vihdoin valkokankaalle.
HBO:n tuottama tv-sarja esitteli neljä nykiläistä ystävätärtä, jotka vuodesta toiseen jaksoivat tukea toistaan vaikka miehet ja muoti vaihtuivatkin ympärillä. New Line Cineman tuottama, kassamagneettina jenkkilässä jo avannut elokuva jatkaa tarinaa vielä kerran.
Michael Patrick Kingin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa romanttisessa draamakomediassa Carrie (Sarah Jessica Parker) on vihdoin muuttamassa yhteen Mr. Bigin (Chris Noth) kanssa. Kuin epähuomiossa pari päättää virallistaa suhteensa, ja pian alkavat hillittömät häävalmistelut. Pienten häiden sijaan Carrie huomaa järjestelevänsä vuosisadan häitä, joista ei puutu glamouria tahi suihkuseurapiiriä. Kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan – sen enempää juonesta paljastamatta.
Samaan aikaan Samantha (Kim Cattrall) huomaa olevansa parisuhdekriisissä nuoren rakastajansa kanssa. Ongelmia ilmenee myös uraputken ja kodin välillä tasapainoilevan Mirandan (Cynthia Nixon) avioliitossa. Vain ikuisesti yltiöromanttinen Charlotte (Kristin Davis) tuntuu olevan onnellinen perhe-elämässään, mutta ei ilman vastoinkäymisiä hänkään. Naisten elämän tärkeimmät miehet vilahtavat valkokankaalla lähinnä sivuosissa, mutta Mr. Bigin lisäksi mukana ovat edelleenkin Steve (David Eigenberg), Harry (Evan Handler) ja tv-tähtikomistus Smith (Jason Lewis). Varakkaiden ihmisten ylelliseen maailmaan tuo rempseän tuulahduksen Carrien assistenttia näyttelevä Jennifer Hudson (Dreamgirls, 2006) Vuitton-vuokralaukkuineen.
Naiskatsojaa hemmotellaan elokuvassa monin tavoin. Tuotesijoittelun toiveunelmana elokuva tulvii silmäkarkkia, kalliita ja ihania merkkituotteita: morsiuspukuja, laukkuja, autoja. Lisäksi elokuva jatkaa Charlien enkelit: Kurvit suoriksi (2003) -elokuvan melko yksinäisellä linjalla ja näyttää kerrankin miehen objektina. Siinä Missä Charlien enkeleitten kakkososa esitti miehet ilman paitaa aina tilaisuuden tullen, Sex and the City – Sinkkuelämää pistää paremmaksi. Samanthan hotsi naapuri Dante (Gilles Marini) esittelee auliisti mieskauneutta naiskatsojan iloksi.
Sex and the City – Sinkkuelämää kierrättää uskollisesti televisiosarjasta tuttuja tunnelmia ja teemoja. Mitään varsinaisesti uutta elokuvaversio ei tuo tv-sarjan maisemaan – ei sisällössä, toteutuksessa tai kerrontatekniikoissa – mitä jäi hieman kaipaamaan. Uskollisuus sarjalle tekee elokuvasta kuitenkin tutun ja helposti hyväksyttävän, mutta pienellä jännittävällä twistillä. Elokuva ei ole pelkästään iloisesti kupliva ja ulkokuoreltaan siloiteltu romanttinen komedia, vaan vastoinkäymisineen tarjoilee myös riittävän määrän liikuttavia hetkiä.
Ehkä parasta on kuitenkin se, että vihdoinkin mainstream-elokuvan pääosissa ovat ylpeästi 40–50-vuotiaat kaupunkilaisnaiset. Ja yhä edelleen naiset kamppailevat samojen eksistentiaalisesti höyhenenkevyiden ja traagisten ongelmien parissa kuin pari-kolmekymppisenäkin. Nyt vain eteenpäin porskutetaan muutama ryppy kauniimpana ja kokeneempina.
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa leffasta Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Kirsi Raitaranta
Kuva: Skenet-verkkolehti
