Ensi-illassa: Skenet arvioi uudet elokuvat
Skenet arvioi: Colorado Avenue
Kotimaisen elokuvatuotannon kriisin keskellä saa ensi-iltansa Claes Olssonin komea, mutta sekava Pohjanmaa-eepos.
Lars Sundin suositut romaanit Colorado Avenue (1991) ja Puodinpitäjän poika (1997) ovat tarjonneet hedelmällisen maaperän suurelle suomenruotsalaiselle spektaakkelille. Ohjaaja-tuottaja Claes Olssonin Colorado Avenue, joka ammentaa Sundin kirjojen ohella myös samannimisestä näytelmäsovituksesta, on todellinen elokuvajärkäle. Aineksia siitä piisaisi useammankin teoksen tarpeiksi.
Colorado Avenue on kaksiosainen tarina äidistä ja pojasta. Ensimmäinen puolisko keskittyy 18-vuotiaana rapakon
taakse lähteneen Hanna Östmanin (Birthe Wingren) ja hänen lastensa kotiinpaluuseen Pohjanmaalle. Kotikylän asukkaiden karsastuksesta huolimatta "Dollari-Hanna" perustaa Siklaxiin sekatavarakaupan, josta muodostuu pikkuhiljaa koko seudun keskus.
Hannan pojan, Oton (Peter Kanerva), tarina muodostaa elokuvan toisen osan. Sisällissodasta selvittyään Otto
pääsee kiinni makeaan elämään viinan salakuljettajana. Kieltolain vuosina ovela nuorukainen käärii bisneksestään sievoiset voitot.
Hannan ja Oton ohella elokuva sivuaa yhtä jos toistakin ihmiskohtaloa. Kunnanjohtaja Johannes Smedsin (Nicke
Lignell) ja hänen poikansa Erikin (Andre Wickström) vaiheet kohoavat sivujuonista tärkeimmäksi.
Olssonin elokuvaa on nautinnollista katsoa, mutta tuskallista seurata. 1900-luvun alkuvuosikymmenien epookki on luotu aistikkaasti pieniä yksityiskohtia myöten. Yksittäiset kuvat ja tunnelmalliset tuokiot ovat silmänruokaa
parhaasta päästä. Tarinan puolella vain on erehdytty haukkaamaan liian iso pala historiaa: Amerikan, sisällissodan ja kieltolain pyörteissä harpataan 1880-luvulta aina 1920-luvulle asti. Henkilömäärä on sen mukainen; väkeä on yksinkertaisesti liikaa, jotta kokonaisuus kietoisi katsojan emotionaaliseen otteeseen. Kohtaukset jäävät irrallisiksi, motiivit hämäriksi ja ihmiset itse etäisiksi.
Olssonin elokuva hukkuu omaan runsauteensa. Siinä missä jo yhden romaanin tyydyttävä sovitus on monelle elokuvalle mahdoton tehtävä, uskaltautuu Colorado Avenue rääpimään peräti kahta kirjallista tiiliskiveä. Vähemmästäkin juonen määrästä menee katsojan pää pyörälle. Useat, sinänsä kiinnostavat sivupolut, typistyvät ajan puutteessa vähäpätöisiksi pinnan raapaisuiksi.
Kerronnan hoppuilun lisäksi elokuva kärsii myös epätasaisesta tyylistä. Rytmi vaihtuu välillä hyvinkin yllättävästi, esimerkiksi sopii viimeisen varttitunnin äkkiväärä takaa-ajojakso, joka on kuin tyystin eri elokuvasta peräisin. Äidin tarina tulvii suuria, tukahdutettuja tunteita, katkeruutta ja kuolemaa, kun taas pojan vaiheisiin on ripoteltu, hieman väkinäisestikin, jazz-ajan svengaavaa glamouria. Sekä Birthe Wingren että Peter Kanerva tekevät avainroolinsa hyvin, jopa karismaattisesti, mutta näin valtavan materiaalin edessä on heidänkin pakko hetkittäin antautua.
Sivurooleista erottuvat Nicke Lignellin Hannaan rakastunut kunnanjohtaja ja Hannan vanhaa äitimuoria tuikeasti
tulkitseva Ylva Ekblad. Myös koomikkona paremmin tunnettu Andre Wickström yllättää positiivisesti jääkärikoulutukseen hakeutuvana nuorukaisena.
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa leffasta Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Outi Heiskanen
Kuva:Skenet
