Ensi-illassa: Skenet arvioi uudet elokuvat
Skenet arvioi: Aavan meren tällä puolen
Elokuvaa voi kiittää nuorten näyttelijöiden lämpimästä heittäytymisestä tempoileviin puberteettirooleihin.
Ruotsinsuomalaisuus tekee kipeää ruotsalaisen ohjaaja-käsikirjoittaja Nanna Huolmanin elokuvassa Aavan meren tällä puolen. Puoliksi Suomessa ja Ruotsissa kuvattu elokuva on nostalginen aikamatka 1980-luvun puoliväliin.
Kirsi Ruotsalainen (Mia Saarinen) asuu Göteborgissa kaksin äitinsä Esterin (Milka Ahlroth) kanssa. Kirsi eli Kid Svensk, joksi hän haluaa itseään kutsuttavan, häpeää suomalaisia juuriaan ja ruotsia osaamatonta äitiään. Tyttö itse on kiintynyt uuteen kotimaahansa. Kesälomaa ei kuitenkaan vietetä Ruotsissa, vaan äiti ja tytär suuntaavat Suomenlahden tuolle puolen, Esterin kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Matkakumppaneikseen he saavat äidin parhaan kaverin, Sirkan (Mari Rantasila), ja tämän teini-ikäisen pojan, Jampen (Jim Rautiainen).
Aavan meren tällä puolen kertoo monelle perheelle ja suvulle tutusta ilmiöstä: Ruotsiin töiden perässä lähteneet palaavat suomalaisen suven viettoon kuin muuttolinnut konsanaan. Kesäiset automatkat tulivat tutuiksi myös esikoisohjaaja Huolmanille, jonka omakohtaisiin muistoihin käsikirjoitus perustuu.
Elokuvan yleisfiilis on meikäläisittäin hyvinkin tuttu. Kun tapahtumat siirtyvät tunkkaiselta ruotsinlaivalta Järvi-Suomen pölyisille pikkuteille, tuntuu koko tarina vaihtavan vapaalle. Jäykkien ja traagisten göteborgilaistunnelmien jälkeen myös katsoja voi hengittää vapautuneemmin. Suomalaisessa satumaassa on makea kesän maku.
Aavan meren tällä puolen tarkastelee kahden sukupolven välistä kulttuurikuilua. Äidit Ester ja Sirkka ovat tiukasti kiinni suomalaisessa mielenmaisemassa iskelmineen ja nostalgisine illuusioineen, mutta lapset Kirsi ja Jamppe versovat jo eri maasta. Heidän kotinsa on ennen muuta ruotsalainen yhteiskunta, jonka osaksi etenkin Kirsi haluaa itsensä epätoivoisesti tuntea.
Nanna Huolmanin elokuva voitti Göteborgin kansainvälisillä elokuvajuhlilla Ruotsin kirkon elokuvapalkinnon. Jury kiitti tarinan tunnistettavuutta ja jatkuvaa ajankohtaisuutta nykypäivän monikansallisessa yhteiskunnassa. Näiltä osin Aavan meren tällä puolen onkin huomionarvoinen saavutus.
Toisen oleellisen teeman, äidin ja tyttären vaikean suhteen kuvaamisessa, elokuva ei onnistu yhtä hyvin. Ruotsinsuomalaisen Mia Saarisen ja suomalaisnäyttelijä Milka Ahlrothin välille ei missään vaiheessa kehkeydy uskottavaa kanssakäymistä. Ahlrothin vaikeneva suomalaisäiti on kirjoitettu liian ohueksi hahmoksi: Ester jää etäiseksi paitsi tyttärelleen myös katsojalle. Mari Rantasilan mainio, elämäniloinen Sirkka painuu mieleen kesäisen elokuvan positiivisimpana henkilönä.
Huolmanin elokuvaa voi kiittää mainiosta ajankuvasta ja nuorten näyttelijöiden lämpimästä heittäytymisestä tempoileviin puberteettirooleihin. Ajatusta löytyy ja huumoriakin, etenkin suomalaisen junttimentaliteetin tarkastelussa. Se viimeinen silaus, joka olisi nivonut eritasoiset teemat yhteen, jää kuitenkin puuttumaan. Lopputulos on hajanainen ja aavistuksen neuvotonkin siinä, mistä kokonaisuudessa onkaan lopulta kysymys.
Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.
Linkit:
Lisätietoa leffasta Skenetin verkkosivuilta Skenet-verkkolehden etusivulle
Teksti: Outi Heiskanen
