Jääkarhuja kaupungissa?

Kaupunkiportaali jäljitti legendaa Suomen katuja tallaavista jääkarhuista. Uskomus saattaa pohjautua yli sadan vuoden takaiseen hupaisaan virheeseen.

Moni suomalainen on kuullut ulkomaalaisten luulevan, että kaduillamme kuljeskelee jääkarhuja. Suomalainen ärtyy; eihän jääkarhuja ole ollut edes Korkeasaaressa sitten 1970-luvun!

Historioitsija Derek Fewsterillä on tarinalle selitys, ehkä jopa syntyselitys. Se vie vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn, jossa Suomellakin oli oma näyttelypaviljonkinsa.

Vaatimattoman kokoinen, Eliel Saarisen piirtämä paviljonki sijaitsi takarivissä. Se valmistui kuitenkin ensimmäisten joukossa ja sai siksi kansainvälistä huomiota.

– Paviljongin torniin nostettiin neljä kuvanveistäjä Emil Wikströmin muotoilemaa kipsikarhua. Saarinen ja muut näytteilleasettajat unohtivat maalata karhut ruskeiksi. Valkoiset koristukset olivat viikkokaupalla koko maailman katsottavissa.

Tarina Suomen jääkarhuista ei kuulu niihin urbaaneihin legendoihin, jotka ovat moralisoivia ja joissa tyhmyydestä sakotetaan. Kyse on ennemmin yksinkertaistavasta kansankertomuksesta.

Oma kysymyksensä on, miksi suomalaiset ovat niin huolissaan maastaan kerrotuista jutuista.

– 1800-luvun lopulla suuri osa suomalaisesta älymystöstä etsi kansainvälistä tukea venäläispyrkimyksiä vastaan. Suomi haluttiin esittää alkuperäisenä ja hyvänä. Tämä vaihde on vähän jäänyt päälle, Fewster epäilee.

Tosipedon tilanne huolestuttaa
Luonnossa jääkarhu ei ole mikään herttainen nalle. Hylkeitä ravinnokseen nauttiva peto on lajina harvinaisuus: eläin, joka syö eläimiä syöviä eläimiä.

– Jääkarhu on pulassa, jos ilmastonmuutoksen skenaariot toteutuvat, sanoo Itä-Grönlannin nisäkkäitä tutkinut biologi Paavo Hellstedt Helsingin yliopistosta.

Jääkarhu elää merellä, mutta synnyttää poikasensa maalla talvipesässä.

– Itä-Grönlannissa merijää alkaa vetäytyä keväällä liian aikaisin kauas mantereesta. Kun naaraat tulevat pesistään avuttomien poikasten kanssa, ne joutuvat jäämään mantereelle, jossa on niukasti jääkarhuille sopivaa ravintoa.

– Jääkarhut sinnittelevät raadoilla, sopuleilla ja jopa variksenmarjoilla.

Napajäätiköiden sulaminen vaikuttaa jääkarhuihin muillakin pesimisalueilla, kuten Huippuvuorilla ja Alaskassa. Jääkarhuyksilön elinkaari on pitkä, joten kannan muutokset tulevat esiin viiveellä.

Kanadan Hudsoninlahdella jääkarhut ovat hakeutuneet asumaan mantereelle, ihmisten jäteastioiden tuntumaan.

– Ihmisen ja jääkarhun rinnakkainelossa on riskinsä, Hellstedt huomauttaa. Jääkarhulle ihminen on ruokaa.

Korkeasaarikin luopui jääkarhuistaan siksi, että jääkarhu ei koskaan sopeudu vankeuteen, vaatii paljon erikoisvarusteltua tilaa – ja on arvaamaton.

Jääkarhut kaupunkiportaalissa
Jääkarhut ovat seikkailleet Helsinki.fi -kaupunkiportaalin maskotteina vuodesta 2008 alkaen.

Nallet ovat piilottaneet portaaliin aprillijäynän, koonneet matkailuvinkkejä, saaneet omat postikorttinsa – ja onpa niiden nähty liikkuvan kaupungillakin kesäkuisen Helsinki-päivän tapahtumissa.

Lähteenä on käytetty Korkeasaaren tietojen osalta Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppisen koostamaa materiaalia.

Lue jääkarhujen matkailuvinkit Lähetä jääkarhupostikortti

Teksti: Anna-Kaisa Kontinaho
Kuva: Kinos Media

Kerro kommenttisi jääkarhuista! *

Etunimi

Sukunimi

Email