Tietoa koulumaailmasta
Suomen koulutusjärjestelmä pähkinänkuoressa
Suomalaisen koulutusjärjestelmän lähtökohtana on taata yhtäläiset perusasteen koulutuspalvelut kaikille lapsille ja nuorille.
Suomessa on oppivelvollisuus joka alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää 7 vuotta ja jatkuu aina siihen saakka, kunnes hän täyttää 16 vuotta. Oppivelvollisuus koskee myös Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaiden kansalaisia.
Alle kouluikäisille lapsille kuuden vuoden ikään saakka on tarjolla sekä kunnallisia että yksityisiä päiväkotipalveluja. Kaikilla 6-vuotiailla on oikeus saada esiopetusta vuoden ajan ennen perusopetuksen aloittamista. Esiopetusta järjestetään sekä kouluissa että päiväkodeissa.
Peruskoulu aloitetaan yleensä kaupungin osoittamassa lähikoulussa. Pääkaupunkiseudulla on myös kaupungin kanssa palvelusopimuksen tehneitä yksityisiä sopimuskouluja, yksityisiä kouluja ja valtion kouluja joihin oppilas voi hakeutua.
Peruskoulussa on 1 - 9 -luokat. Koulu voi myös olla pienempi, jolloin siinä on vain esimerkiksi ala-asteen luokat 1 - 6 tai yläasteen luokat 7 - 9. Jokaisella koululla on oma opetussuunnitelma, joka ohjaa koulun toimintaa. Peruskoulujen opetussuunnitelmissa opetusta voidaan painottaa eri tavoin.
Oppilaiden hyvinvoinnin tueksi on luotu oppilashuoltojärjestelmä, jonka puitteissa oppilaiden on mm. mahdollista saada kuraattori- ja psykologiapalveluja.
Koulut ja erilaiset järjestöt järjestävät 1 - 2 -luokkalaisille oppilaille iltapäivätoimintaa kouluissa, päiväkodeissa ja seurakunnan tiloissa. Myös vanhemmilla on mahdollisuus järjestää itse lapsilleen toimintaa koulun tiloissa esimerkiksi vanhempainyhdistyksen toimintana.
Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset
Peruskoulun päätettyään nuori voi hakea lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Mikäli hänen osaamisensa ei vielä ole sen tasoista, että hän voisi hakeutua jatkokoulutukseen, voi hän täydentää tietomääräänsä ja parantaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanojaan lisäopetuksessa ns. kymppiluokalla.
Pääkaupunkiseudulla on sekä kunnan ylläpitämiä että yksityisiä ja valtion lukioita. Osalla lukioista on erityinen koulutustehtävä esimerkiksi musiikin, liikunnan, kuvataiteiden, kielten tai luonnontieteiden painotuksena.
Lukio on luokaton. Tarkoitus on, että lukion kurssit suoritetaan kolmessa vuodessa. Lukion päättötodistus antaa opiskeluoikeuden yliopistoihin, korkeakouluihin ja muihin korkea-asteen oppilaitoksiin. Ylioppilaskoe järjestetään kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä.
Ammatillisissa oppilaitoksissa voi opiskella ammatillisen perustutkinnon. Tutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta. Ammatilliseen koulutukseen kuuluu työssäoppimisjakso. Kirjallisten kokeiden lisäksi ammatillinen osaaminen osoitetaan opiskelun aikana erilaisin näytöin. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen antaa oikeuden pyrkiä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä. Joissain oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa yhtä aikaa sekä ammatillinen perustutkinto että lukion oppimäärä. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa ja lukion oppimäärää voi täydentää myös aikuislukioissa.
Suomessa on käytössä myös oppisopimuskoulutusjärjestelmä. Jo työelämässä oleva nuori voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon oppisopimuskoulutuksella.
Yliopistot ja korkeakoulut
Suomessa on kahdenlaisia korkeamman asteen oppilaitoksia, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Yliopistot keskittyvät akateemiseen ja tieteelliseen tutkimukseen ja opetusmenetelmiin. Yliopistossa voi suorittaa maisterin tai kandidaatin tutkinnon, lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Kandidaattitutkinnon suorittaminen kestää yleensä noin kolme vuotta ja maisterin tutkinnon suorittaminen viisi vuotta.
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän tarpeisiin. Opetus painottuu ammatillisten taitojen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää yleensä noin 3,5 - 4 vuotta.
Korkeamman asteen koulutus on Suomessa maksutonta.
Linkit:
Opetusministeriö Opetushallitus
Teksti: Helsingin kaupungin opetusvirasto
Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki
