Ajankohtaista

Artefacta kokoaa esineistä kiinnostuneet

-Esinetutkimusta tehdään monissa oppiaineissa, mutta missään se ei ole aivan ytimessä. Taidehistoriassa se poikkeaa valtavirrasta, eikä edes perinteisessä esineoppiaineessa, kansatieteessä, sen asema ole kovin vahva. Toisaalta museoala tarvitsisi esinetutkimuksen asiantuntijoita, varsinkin kun se omat tutkimusresurssit ovat niin pienet, kertoo uuden Artefacta –esinetutkimusverkoston koordinaattori Alex Snellman.

Alex Snellmanin on historian tohtorikoulutettava, joka törmäsi esinetutkimuksen ongelmalliseen asemaan halutessaan laajentaa Suomen 1800-luvun aatelin historiaa käsittelevän tutkimuksensa koskemaan aatelisunivormua. Syntyi ajatus hajallaan olevan alan verkostoitumisesta.

Artefacta aloitti toimintansa Kulttuurirahaston tuella 2011. Syksyllä 2011 järjestettiin ensimmäinen konferenssi, jonka yhteydessä avattiin verkkopalvelu www.artefacta.fi. Nyt verkkopalvelulla on jo yli 500 rekisteröitynyttä käyttäjää.

-Verkostoon kuuluu eri alojen tutkijoita perinteisiltä esinetutkimuksen aloilta kansatieteestä, arkeologiasta ja taidehistoriasta, mutta myös esimerkiksi historiasta, käsityötieteestä, antropologiasta ja sosiologiasta. Lisäksi mukana on museoalan väkeä, konservaattoreita, antiikkikauppiaita ja keräilijöitä. Kuka tahansa esineistä kiinnostunut on tervetullut verkostoon, sanoo Snellman.

Uusi vertaisarvioitu verkkojulkaisu

-Verkkopalvelun ja erilaisten seminaarien rinnalle on tänä vuonna tulossa kolmas toimintamuoto: vertaisarvioitu verkkojulkaisu Artefactum. Yksi verkoston perustamisen päätavoitteista oli esinetutkimuksen akateemisen tason nostaminen, ja tämä julkaisu palvelee tätä tarkoitusta. Tiedotamme tästä lisää lähiaikoina.

Artefacta-verkkopalvelun etusivulla on kuvia esineistä, joukossa on mm. veturi. -Olemme tehneet sellaisen arkijärkisen rajauksen, että ne fyysiset objektit, jotka ovat liikuteltavia, ovat kannaltamme esineitä. Ranskan kielessä meuble on huonekalu ja immeuble kiinteistö. Siinä se raja menee: lähtökohtana ovat latinan sanat liikkuva ja liikkumaton, määrittelee Alex Snellman.

Teksti: Pia Purra

 

 

Uusi kansainvälinen julkaisu filosofeilta

Laitoksen filosofia-oppiaineissa työskentelevät akatemiatutkija Sara Negri ja professori Jan von Plato ovat julkaiseet jo toisen kirjan Cambridge University Pressin kustantamana. Teoksessa "Proof Analysis: A Contribution to Hilbert's Last Problem" mainittu todistusanalyysi on heidän kehittämänsä menetelmä, jonka avulla logiikassa ja matematiikassa tavallisia deduktiivisia todistuksia voidaan analysoida rakenteellisesti. Menetelmää voidaan soveltaa perinteisiin matemaattisen todistamisen aloihin kuten algebra ja geometria, mutta myös filosofiseen logiikkaan kuten modaalilogiikkaan ja episteemiseen logiikkaan. Alaotsikko viittaa David Hilbertin vuonna 1900 esittämään kuuluisaan luetteloon avoimista ongelmista, joista viimeinen oli "kehittää teoria matemaattisen todistamisen rakenteesta."

Uusi teos on jatkoa Negrin ja von Platon vuonna 2001 samoin Cambridgellä julkaisemaan kirjaan "Structural Proof Theory."

Enemmän aiheesta:
http://www.cambridge.org/gb/knowledge/isbn/item6456732/?site_locale=en_GB

Gradut hyväksytään laitoksella 1.8. alkaen

Gradujen hyväksyminen siirtyy tiedekuntaneuvostosta laitosneuvostoon 1.8. alkaen. Gradut jätetään jatkossa aina laitostoimistoon. Uudet graduohjeet löytyvät laitoksen Almasta (Opiskelu ja opetus > Yleistä opiskelusta > Valmistuminen > Graduohjeet).

Tiedepäivä 2012

Tiedepäivä on tänä vuonna keskiviikkona 16.5.2011 klo 12.00–17.30, Helsingin yliopiston päärakennukseen (Fabianinkatu 33), 3. krs.

Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Laitoksen toinen Tiedepäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua laitoksella tehtävään monipuoliseen tutkimukseen. Tiedepäivässä esitellään parhaillaan meneillään olevien tutkimusprojektien uusimpia tuloksia, ja se tarjoaa mahdollisuuksia löytää yhteyksiä ja yhteistyökumppaneita yli oppiainerajojen.

Esitelmät on järjestelty väljien teemojen mukaan työryhmiin, mutta yleisö voi vaihtaa ryhmästä toiseen esitelmien välillä.

Tilaisuus on avoin kaikille: laitoksen väelle ja opiskelijoille, yhteistyötahoille ja humanistisesta tutkimuksesta kiinnostuneelle yleisölle. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijat voivat saada osallistumisesta opintosuorituksen (lisätietoja oppiaineiden amanuensseilta). Tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan tutkimuksesta!

Ohjelma ja ilmoittaumisohjeet täällä huhtikuun puolivälissä.

Arkeologit kaivavat esiin nykyisyyttä

Arkeologian oppiaine esitteli 10.12. uusimpia kenttätutkimuksiaan. Niitä on tehty mm. Nuuksiossa ja Pohjois-Karjalassa, mutta myös nykyisyyttä on kaivettu esiin, sillä ryhmä arkeologeja teki kaivauksia yhdessä Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa Seinäjoen Törmälänsaarella, jossa on järjestetty Provinssirock jo 32 kertaa. Tarkoitus oli selvittää, millaisia jälkiä tällainen massatapahtuma jättää maaperään, ja popularisoida arkeologiaa jalkautumalla festivaaliyleisön joukkoon.

Kuudesta koekuopasta arkeologit löysivät mm. tupakan filttereitä, lasinpaloja, pullonkorkkeja, repäisykorkkeja, kolikoita, koruja ja kengän pohjallisen. Löydöt tehtiin pintakerroksesta, syvemmältä alkoi tulla vastaan paikalla aikaisemmin sijainneen ruukin toimintaan liittyviä löytöjä, mutta niihin arkeologit eivät tällä kertaa koskeneet.

Festivaaliyleisö oli kovin kiinnostunut arkeologien puuhista, ja arkeologit vastasivat kysymyksiin, esittelivät laitteittaan ja löytöjään mielellään. Kaivauksia on tarkoitus jatkaa, jos rahoitus järjestyy.

Kuva: Wesa Perttola

 

Between Light and Darkness Symposium - International Symposium on Fin-de-siècle Symbolism

9th–10th December 2010, Ateneum Art Museum, Helsinki

Booking is open until 28th November. Symposium fee: 20 €.

Symposium Program http://www.helsinki.fi/taidehistoria/symposium_program.pdf

 

Naistutkijat koolla Helsingin yliopistossa

Naistutkimuspäivät 2010 käynnistyi tänään teemalla ”laki, sukupuoli ja seksuaalisuus”.

Sukupuolia ja seksuaalisuuksia on säädelty ja säädellään lailla. Naistutkimuspäivillä keskustelu laista ei kuitenkaan rajoitu juridiikkaan eikä edes politiikkaan. Päivillä pohditaan myös sosiaalisia normeja ja kulttuurisia järjestyksiä sekä haastetaan erilaisia lakeina pidettyjä asioita.

Perjantain tervehdyspuheenvuorot pitivät yliopiston vararehtori Jukka Kola ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala. Kummankin puheenvuorossa nousi esiin sukupuolentutkimuksen suuri merkitys yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kannalta. Heidi Hautala korosti, miten nais- ja sukupuolentutkimus tuottaa tärkeää tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja mainitsi esimerkkinä mm. työnsä ihmisoikeuskysymysten parissa Europarlamentissa. Vararehtori  Kola puolestaan kehotti tuomaan rohkeasti ja vielä nykyistä enemmän esiin nais- ja sukupuolentutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Naistutkimuspäiviä on järjestetty vuodesta 1989 lähtien. Tänä aikana naistutkimus on kehittynyt täysimittaiseksi tieteenalaksi, ja nimikin on muuttunut naistutkimuksesta sukupuolentutkimukseksi. Helsingin yliopistossa sukupuolentutkimus on kuulunut tämän vuoden alusta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokseen, ja nähtäväksi jää, miten tämä merkitsee tieteenalan kannalta, sanoo sukupuolentutkimuksen professori Tuija Pulkkinen.