Helsingin yliopisto

Proviisorin koulutusohjelma

Proviisorin koulutusohjelmassa opiskelija suorittaa ensin farmaseutin tutkinnon ja sen jälkeen proviisorin tutkinnon (180 + 120 opintopistettä). Kokopäiväopiskelija voi suorittaa proviisorin tutkinnon kahdessa vuodessa farmaseutin tutkinnon pohjalta. Proviisorin tutkintoon johtava koulutus koostuu aineopinnoista ja syventävistä opinnoista, jotka sisältävät pro gradu -tutkielman.

Proviisorin tutkinto 120 op

Proviisorin tutkintoon kuuluu 50 opintopisteen laajuisten aineopintojen lisäksi 70 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot.

Aineopinnot 50 op
Sisältää kaikille yhteiset opinnot sekä valinnaisia opintoja 9–16 opintopistettä.

Syventävät opinnot 70 op
Syventävissä opinnoissa opiskelija syvennytään yhteen farmaseuttiseen oppiaineeseen sekä tekee valitussa oppiaineessa pro gradu -tutkielman.

Oppiaineet

Farmasian tiedekunnassa on seitsemän farmaseuttista oppiainetta. Proviisoriopiskelijat valitsevat näistä syventävien opintojen oppiaineen ja jatko-opiskelijat pääaineen.

Biofarmasia

Biofarmasia tutkii lääkeaineen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien sekä lääkemuodon, valmistustekniikan ja valmistuksessa käytettävien apuaineiden merkitystä lääkehoidon vasteeseen ihmisessä tai eläimessä. Biofarmasia on sillanrakentaja farmasian fysikaalis-kemiallisten tieteiden, farmakokinetiikan sekä biotieteisiin kuuluvien fysiologian ja farmakologian välillä. Tämän lisäksi biofarmasialla on kiinteä yhteys kliiniseen farmasiaan ja farmakoterapiaan.

Farmakognosia

Farmakognosia on sovellettu tieteenala, joka opettaa ja tutkii biogeenistä alkuperää olevia farmaseuttisesti käytettäviä mikrobeja, kasveja ja eläimiä ja niistä saatuja tuotteita sekä selvittää niiden metaboliaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Farmakognosian tehtävänä on etsiä luonnosta uusia lääkkeitä, kehittää niille sekä analyyttisiä että biologisia tutkimusmenetelmiä, selvittää rohdosten viljelyä, kasvua ja niihin vaikuttavia tekijöitä, keräystä, varastointia ja säilyvyyttä. Farmakognosian pääaineopinnot on maassamme keskitetty Helsingin yliopistoon.

Farmakologia

Farmakologian keskeisin tehtävä on tutkia ja opettaa, kuinka lääkeaineet vaikuttavat ja mitä seikkoja on otettava huomioon lääkkeitä käytettäessä. Laajassa mielessä minkä tahansa aineen vaikutukset elimistöön ovat farmakologian ja/tai toksikologian tutkimusalaa. Farmakologian pääalueet ovat farmakodynamiikka ja farmakokinetiikka. Farmakodynamiikka selvittää lääkeaineen vaikutuksia eri tasoilla: elimistöön, elimiin, soluihin ja viime kädessä molekyyleihin. Farmakokinetiikka käsittelee lääkeaineiden vaiheita elimistössä.

Farmaseuttinen kemia

Farmaseuttinen kemia tutkii ja opettaa lääkeaineiden suunnittelua ja syntetiikkaa, analytiikkaa, synteettisten lääke- ja apuaineiden kemiaa ja lääkevaikutuksen kemiallista perustaa. Opetuksessa käsitellään yhdisteiden synteettistä valmistusta, niiden tietokoneavusteista suunnittelua, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja analytiikkaa. Analytiikassa perehdytään lääkeaineiden eristämisessä, toteamisessa ja pitoisuuden määrityksessä käytettäviin menetelmiin ja laitteisiin sekä lääkeaineiden ja -valmisteiden laadunvalvonnassa ja biologisten näytteiden analysoinnissa esiintyviin erikoiskysymyksiin.

Farmasian teknologia

Farmasian teknologia tutkii ja kehittää lääkevalmisteita ja lääkkeiden valmistusprosesseja. Erityisesti farmasian teknologia pyrkii ymmärtämään molekyyli- ja kolloiditasolta lähtien kaikkia niitä tekijöitä ja ilmiöitä, jotka määräävät fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisten lääke- ja apuaineiden sekä niistä valmistettujen lääkekoostumusten prosessoitavuutta, säilymistä ja käyttäytymistä elimistössä. Lisäksi farmasian teknologiaan kuuluvat lääkkeissä käytettävien lääke- ja apuaineiden sekä pakkausmateriaalien välisiä vuorovaikutuksia koskeva tutkimus ja opetus.

Sosiaalifarmasia

Sosiaalifarmasia on yhteiskuntaa ja lääkehuoltoa tutkiva tieteenala, jota voidaan lähestyä sosiologian, käyttäytymistieteiden tai esimerkiksi taloustieteiden näkökulmasta. Opetusalana sosiaalifarmasia perehdyttää opiskelijan lääkehuollon kehitykseen ja rakenteeseen sekä lääkehuollon toimintoihin palveluja tuottavana kokonaisuutena ja tämän lisäksi lääkkeiden käyttöön yksilö- ja yhteisötasolla vaikuttaviin tekijöihin. Sosiaalifarmasia tulee jatkossa vastaamaan myös mahdollisesta apteekkifarmasian erikoistumiskoulutuksesta.

Teollisuusfarmasia

Teollisuusfarmasia on tieteenala, joka keskittyy teollisuuspainotettuun lääkevalmisteen tutkimiseen ja tuotekehitykseen. Keskeisiä kysymyksiä teollisuusfarmasiassa ovat lääkekoostumuksen kehittäminen, tuotantoon soveltaminen, lääkkeiden teollinen valmistaminen ja lääkkeiden valmistamiseen liittyvät laatujärjestelmät sekä lääkerekisteröinti. Teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutusta maassamme annetaan vain Helsingin yliopistossa.

Tiedekunnassa voi lisäksi suorittaa farmasian lisensiaatin tutkinnon ammatillisena erikoistumiskoulutuksena teollisuusfarmasiassa. Myös farmaseuteille järjestetään teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutusta.

Opiskelukieli

Helsingin yliopiston opiskelukielet ovat suomi ja ruotsi. Farmasian tiedekunnan koulutusohjelmissa pääasiallinen opetuskieli on suomi. Ruotsin- ja englanninkielistä opetusta annetaan vain yksittäisillä opintojaksoilla. Opetuskielestä huolimatta opiskelijoilla on oikeus saada tenttikysymykset ja vastata tentteihin ruotsiksi. Suomenkielisen opintojakson vastuuopettajalla ei ole velvollisuutta antaa englanninkielisiä tenttikysymyksiä.

Hakeminen

Proviisorin tutkinnon suoritusoikeutta haetaan tiedekunnan päävalinnassa.Katso tarkemmat tiedot hakemisesta hakeminen sivulta. Farmasian tiedekunnan päävalinta tapahtuu valtakunnallisen yliopistojen yhteishaun kautta osoitteessa www.yliopistohaku.fi

Huomaa, että proviisorin pf-koulutusohjelmaan haetaan paperisella lomakkeella. Lisätietoja hakeminen sivulta