Kielialueet
Assam
Bengali
Dogri
Englanti
Gujarati
Hindi
Kannada Konkani
Maithili Malayalam Manipuri Marathi
Oriya
Punjabi Rajasthani Sanskrit Sindhi Tamil Telugu Urdu
Pakistan Bangladesh Nepali

Lähteet
Lyhenteet  

Intian naiskirjailijoita
Moderni aika, n. 1800-1995
BIBLIOGRAFIA

Intian naiskirjailijat kielialueittain

Modernin ajan katsotaan Intian kirjallisuudessa alkaneen, kun kirjoittajat englantilaisen koulutuksen myötä tutustuivat eurooppalaisiin aatteisiin, filosofiaan ja kirjallisuuteen. Tämä tapahtui eri alueilla eri aikaan 1800-luvun alusta sen loppuun. Kirjallisuuden moderni aika toi mukanaan uuden muodon, romaanin, sekä eri kansankielten arvostuksen ja käytön kirjallisuudessa.

Kaikilla kirjallisuuden alueilla - runoudessa, proosassa, draamassa - tehtiin kokeiluja sekä muodon että sisällön uudistamiseksi. Syntyi naisten, matalakastisten, eri heimojen ja muiden sorrettujen ryhmien näkökulmasta kirjoitettua kirjallisuutta. Naiset tulivat mukaan kirjallisuuteen suunnilleen samaan aikaan kuin miehetkin, vaikka viime vuosisadalla nainen kirjailijana sai usein voittaa lähes ylitsepääsemättömiltä tuntuvia vaikeuksia.

Varsinkin 1800-luvulla kirjoittaneet naiset vielä ylistivät naisellista ihannetta, kaiken kärsivää ja anteeksiantavaa naista, vaikka he saattoivatkin kritisoida esim. lesken huonoa asemaa. Vähitellen kuitenkin alettiin kirjoittaa kriittisemmin enemmän tai vähemmän feministisestä näkökannasta: naisen huonolle kohtelulle ei enää annettu mytologista hohtoa, vaan se kuvattiin sinä mitä se oli: arkisena vallankäyttönä.

Nykyään naiset ovat kirjallisuudessa melko vahvoilla: englanniksi kirjoittavat naiset ovat tuotteliaampia kuin miehet, ja Amrita Pritamia on sanottu tunnetuimmaksi punjabiksi kirjoittavaksi moderniksi kirjailijaksi. Toisaalta taas naiskirjailijat joutuvat varmaankin edelleen voittamaan enemmän ennakkoluuloja kuin miehet. Olen ottanut mukaan lähes kaikki naiskirjailijat, joista olen löytänyt mainintoja. Mukana on esimerkiksi Ruth Prawer Jhabvalan kaltainen kirjailija, joka ei ole syntyperältään intialainen eikä pidä itseään intialaisena, mutta kirjoittaa Intiasta, sekä syntyperältään intialaiset kirjailijat, jotka asuvat muualla, esimerkiksi Kanadassa tai Englannissa.

Koko Intian niemimaa (Intia, Pakistan, Bangladesh ja Nepali) on sisällytetty bibliografiaan. Kirjailijat on järjestetty alueittain kronologisesti. Jos en ole löytänyt kirjailijan syntymäaikaa, olen pyrkinyt sijoittamaan kirjailijan oikeaan paikkaan teoksen ilmestymisvuoden tai asiayhteyden mukaan. Vuosilukuihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä joskus eri lähteissä annettiin eri vuosiluvut teoksen ilmestymisvuodeksi tai kirjailijan syntymä- tai kuolinajaksi. Jos ne eivät kuitenkaan poikenneet paljon toisistaan, olen jättänyt todennäköisemmältä tuntuvan luvun bibliografiaan, jotta ajoituksesta saisi suunnilleen oikean kuvan. Intialaisten kielten translitterointi aiheuttaa (varsinkin englanninkielisissä kirjoissa) sen, että kirjailijan nimi saatetaan samassakin lähteessä kirjoittaa eri tavalla. Joissakin tapauksissa olen pannut vaihtoehtoisen muodon sulkeisiin. Tavallisia muunnelmia ovat c - ch, t - th, d - dh, v - w, e - ii, u - oo, sekä bengalinkielisten kirjailijoiden nimissä v ja b, joiden ääntämisessä ei bengalissa ole eroa.

Lähdeluettelossa on kirjojen nimien jälkeen lueteltu kirjailijat, joiden runoja, novelleja tai romaanikatkelmia kirjassa on tai joiden teoksia on käsitelty kirjassa laajasti. Kirjailijan nimen jälkeen tulevissa lähdeviittauksissa on kursivoitu ne sivut, joilla on esimerkkejä kirjailijan tuotannosta (lyhyitäkin). Jos kirja käsittelee kokonaan kirjailijaa, viite on alleviivattu. Vaikka naiskirjailijoiden tuotannosta saa monipuolisen kuvan (myös näytelmä- ja proosakirjailijoita on) draamakirjallisuuden kuvauksissa naiset yleensä loistavat poissaolollaan. Tätä kuvaa myös se, että K.M. Georgen toimittaman kolmiosaisen modernin intialaisen kirjallisuuden antologian kolmannen osan Plays and Prose 114:n näytteen joukossa ei ole ainuttakaan naiskirjailijan teosta. Yleensä (nais)kirjailijoiden arvosta ei näytä olevan yksimielisiä: eri kirjallisuuden historiat mainitsivat usein aivan eri naisia samoilta kielialueilta. Vain tunnetuimmat kirjailijat - Toru Dutt, Sarojini Naidu, Kamala Das, Anita Desai, Amrita Pritam, Quarratulain Hyder, Ruth Prawer Jhabvala, Kamala Markandaya, Mahadevi Verma, Ismat Chughtai ja Lalithambika Antarjanam - esiintyivät lähes kaikissa lähteissä.