The Sea and the Cities -tutkimusprojektin sivuille Helsingin ympäristöhistoria etusivu 1850 1900 1950 2000

Liikenne

Maitokärryt palaamassa kaupungista Itäisellä Viertotiellä, R. Hausen 1907. HKM

Helsinki on tyypillinen pieni hallintokaupunki, jossa ei ole kauppa- ja teollisuuskaupungin vilkasta laiva- tai maatieliikennettä. Liikkuminen on kaupunkiin tai kaupungista toiseen on hidasta ja hankalaa. Hevoskyydit tuntuvat loppumattomilta ja laivamatkoilla kulutetaan päiviä sopivan tuulen odotteluun. Vasta junaradan rakentaminen 1860-luvulla muuttaa liikkumisen nopeammaksi ja samalla mahdollistaa Helsingin kehityksen vilkkaaksi teollisuuskeskukseksi ja vientisatamaksi.

Elääkseen kaupunki tarvitsee kuitenkin lähiseudun tuotteita ja kaupunkiin johtavat tiet Itäinen Viertotie (Hämeentie) ja Läntinen Viertotie (Mannerheimintie) ovat vilkkaasti liikennöityjä. Aamuisin lähiseutujen maanviljelijät ja kauppiaat tuovat hevoskärryillä ruokatarvikkeita ja polttopuita ym kaupunkiin myytäväksi. Tullin laskelmien mukaan päivittäin kaupunkiin tulee usein muutama tuhat kuormaa erilaista tavaraa. Viertotiet kivetään 1860-luvulla, mutta silti ne ovat jatkuvien valitusten kohteena kuoppien ja pölyn takia.

Magnus von Wright/ J.H.Strömmer. Panoraama Helsingistä nähtynä Kalliolinnasta, yksityiskohta. 1847. HKM
Talvisin jää saartaa kaupungin ja yhteydet muuhun Eurooppaan katkeavat. Jäidenlähtöä ja kevään ensimmäisiä laivoja tervehditäänkin innolla. Ensimmäiset Helsingin vesillä kulkevat höyrylaivat herättävät suurta kummastusta. Säännölliset höyrylaivakuljetukset Tukholman ja Pietarin reiteillä alkavat 1839. Kymmenen vuotta myöhemmin liikennettä hoitaa jo 6-7 laivaa, joilla kulkee 7000 matkustajaa. Lisäksi höyrylaivoja käytetään paikallisliikenteessä Viaporiin ja Kaivopuistoon.

Takaisin 1850 etusivulle