The Sea and the Cities -tutkimusprojektin sivuille Helsingin ympäristöhistoria etusivu 1850 1900 1950 2000

Vähäväkiset

Signe Brander, 1909. Maidonmyyjä Iso Roobertinkatu 17:n pihalla. HKM

Kalastajat, merimiehet, lesket, köyhät käsityöläiset, palvelusväki ja muut vähäväkiset asuttavat kaupungin laitoja, kuten Katajanokkaa. Isännättömät rengit ja piiat ovat työvelvollisia, muuten he ovat rikollisiksi luokiteltuja irtolaisia. Nämä työtätekevät ihmiset muodostavat hiljaisen enemmistön: heillä ei ole sananvaltaa paikallisessa saati valtakunnan politiikassa.

Vähäväkiset ovat pääasiassa suomenkielisiä suurperheitä, sukulaiset ja hyyryläiset asuvat samalla taloudessa pienissä puutaloissa. Alivuokralaisten pidolla hankitaan talouteen vähän lisää rahaa. Sakari Topelius kirjoittaa kirjassaan "Miten köyhät elävät Helsingissä"(1859) seuraavaa: "Köyhät maksavat suhteellisesti korkeampia vuokria kuin rikkaat vaikka elävät kurjissa oloissa. Tavallinen kansa elää köyhyydessä ja köyhäinapu auttaa vain kaikkein kurjimpia, joko sijoittamalla heidät köyhäintaloon, huutokauppaamalla lapset perheisiin tai antamalla muutamia ropoja, jotta he eivät ryhtyisi kerjäläisiksi."

Takaisin 1850 etusivulle