Yhteystiedot

Englantilainen filologia kuuluu nykykielten laitokseen.

PL 24 (Unioninkatu 40 B, 6. krs)
00014 Helsingin yliopisto

Tietoa oppiaineesta > Vuosikertomukset

  1. 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002

Vuosikertomuksia ei ole julkaistu enää sen jälkeen, kun silloinen englannin kielen laitos siirtyi osaksi uutta nykykielten laitosta 1.1.2010.

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2009

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 27
Valmistuneet filosofian tohtorit: 3

Englannin kielen laitos on toiminut 1970-luvulta lähtien korkean profiilin laitoksena. Omilla johtajakausillani olen pyrkinyt pitämään yllä, kehittämään ja vahvistamaan kansainvälisiä suhteita sekä vireää tutkimustoimintaa. Laitoksella on vaihtosopimus yli 20 korkeatasoisen brittiläisen ja eurooppalaisen yliopiston kanssa. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat mm. Cardiff, Glasgow, Leeds, Nottingham, Sheffield sekä Bologna, Madrid, Poznan, Potiers, Santiago de Compostella sekä LERU-yliopistoista Freiburg ja Zürich. Vuonna 2009 Erasmus-vaihtoon lähti parikymmentä opiskelijaa ja saman verran tuli meille. Opettajavaihdossa oli myös useampi tulija ja lähtijä. Muukin kansainvälinen toiminta on vilkasta. Valtakunnallisten sekä kirjallisuuden että kielentutkimuksen (Langnet) tutkijakoulujen kautta laitos on osana eurooppalaisia verkostoja. Laitoksella järjestetään säännöllisesti kansainvälisiä
konferensseja, esimerkiksi vuonna 2009 kolmas kansainvälinen MUST-tutkimuskonferenssi (Finnish Symposium on Functional Linguistics and Multisemiotic Discourse Analysis).
Vuosi 2009 on ollut haasteellinen. Laitoksen profiilia vahvistettiin tänä vuonna erityisesti työelämän suuntaan yhteiskunnallisella palvelutoiminnalla järjestämällä Helsingin kaupungin opettajille suunnattua täydennyskoulutusta sekä alumniyhteistyötä. Laitoksen sisällä oli muutosta englannin kääntämisen oppiaineen siirtyessä Kouvolasta Helsinkiin elokuussa. Voimavarojen yhdistäminen näyttää jo nyt tuottaneen tulosta: opiskelijoille on mahdollista tarjota laajempaa kurssivalikoimaa jatkossa ja kaksoispätevyyden kehittäminen olisi opiskelijoiden etu. Laitoksen yhteydessä toimiva Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikkö (VARIENG) jatkoi kuusivuotiskauttaan 2006–2011 Suomen Akatemian valtakunnallisena huippuyksikkönä. Sen tieteellinen tukiryhmä kokoontui kaksipäiväiseen tapaamiseensa lokakuussa. Ryhmän kotimaiset jäsenet olivat dekaani Ulla-Maija Kulonen (HY) ja vararehtori Matti Leino (JY) ja ulkomaisia asiantuntijoita professorit Christian Mair (Freiburg), Ben Rampton (King’s College London) ja Antoinette Renouf (Birmingham).

Irma Taavitsainen
englantilaisen filologian professori
laitoksen johtaja 2003–2006, 2008–2009

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2008

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 88
Valmistuneet filosofian tohtorit: 3

Englannin kielen laitos on kansainvälistä huipputasoa. Profiilia vahvistettiin myös kuluneena vuonna, jolloin laitos otti muiden mukana käyttöön uuden tutkintojärjestelmän. Koska tällä kierroksella tehtiin vain pieniä tarkennuksia jo hyväksi havaittuihin aikaisempiin
vaatimuksiin, ei yllätyksiä ilmennyt. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti valmistuvat työllistivät kuluneen vuoden aikana koko henkilökuntaa. Laitoksella valmistui noin kolmasosa
enemmän maistereita kuin yleensä, ja myös uusia tohtoreita saatiin normaalia enemmän. Englannin laitoksen opettajat toimivat kuten aiemminkin kymmenien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen luottamustehtävissä. Muita lisätöitä tuottivat mm. Helsingin kaupungin täydennyskoulutusprojekti sekä yksittäisten konferenssien ja koulutuspäivien toteutus. Esimerkiksi huhtikuussa järjestettiin suurelle chileläiselle delegaatiolle englannin kielen
opetusta Suomessa käsittelevä koulutuspäivä. Laitos isännöi myös ensimmäistä kansainvälistä English as a Lingua Franca -konferenssia, joka keräsi n. 150 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Lisäksi kesäkuussa järjestettiin kansainvälinen MUST-tutkimuskonferenssi Helsingissä. Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikkö (VARIENG) jatkoi kuusivuotiskauttaan 2006–2011 Suomen Akatemian valtakunnallisena huippuyksikkönä. Helsingissä toimii nelisenkymmentä tutkijaa,
tohtoriopiskelijaa ja tutkimusavustajaa sekä Jyväskylän yliopistossa viitisentoista tutkijaa. Tutkimusyksikkö järjesti jo toisen englannin kielen historiallisen sanastontutkimuksen symposiumin. Yksikön jäsenet luennoivat vuoden aikana kymmenissä kansainvälisissä tieteellisissä tapahtumissa.

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2007

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 55
Valmistuneet filosofian tohtori: 3

Englannin kielen laitos jatkoi opiskelijoiden opinto-ohjauksen ja kansainvälisten vaihto-ohjelmien kehittämistä. Myös alumnitoimintaan panostettiin aikaisempaan tapaan. Opiskelijoiden pyynnöstä järjestettiin jälleen suosittu työelämäkurssi, johon saatiin runsaasti alumneja puhujiksi. Lisäksi laitoksen entisen johtajan, professori Matti Rissasen muotokuvan paljastustilaisuuteen saapui myös suuri joukko laitoksen entisiä opiskelijoita.

Yhteistyö Avoimen yliopiston ja Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenian kanssa jatkui laitoksen tarjoamien englantilaisen filologian ja englannin kielen opettajien täydennyskoulutuksen muodossa.

Englannin kielen laitoksen yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö Englannin kielen vaihtelu, kontaktit ja muutos (VARIENG) jatkoi kuusivuotiskauttaan Suomen Akatemian huippuyksikkönä.

Laitoksen kansainvälinen toiminta laajeni professori Eija Ventolan heinäkuussa laitoksella järjestämän MUST (Finnish Symposium on Functional Linguistics and Multisemiotic Discourse Analysis)-symposiumin myötä. Laitoksen konferenssitoiminta huipentui marraskuun lopulla. Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi englannin kielen laitos ja FINSSE-konferenssitoimikunta (puheenjohtajana toimi professori Irma Taavitsainen) järjestivät yhdessä saksalaisen laitoksen (Jarmo Korhonen) ja romaanisten kielten laitoksen (Juhani Härmä) kanssa symposiumin vieraiden kielten kääntäjille, opettajille ja muille, jotka ammatissaan käyttävät näitä kieliä. Tilaiseuuden ajankohtaisia teemoja olivat mm. Suomen ja EU:n kielipolitiikka sekä kansallisten kielten ja englannin kielen suhde.

Suomen Akatemian rahoittama ELFA-tutkimusprojekti (English as a Lingua Franca in Academic Settings) on jatkanut työtään professori Anna Maurasen johdolla ja saanut päätökseen miljoonan sanan puheaineiston keruun. Aineisto on toistaiseksi laajin olemassa oleva ELF-korpus.

Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan ja Agricolan juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Juhlavuoden nuoret kääntäjät -kilpailua oli laitos myös mukana järjestämässä professori Anna Maurasen johdolla.

Englannin kielen pääaineopiskelija Tuomo Hiippala sai Helsingin kaupungin opinnäytetyöpalkinnon Pro gradu -tutkielmastaan: Helsinki: A Multisemiotic Analysis Of Tourist Brochures. Opettajakunnasta professori Terttu Nevalainen toimi vierailevana professorina syys-lokakuussa 2007 Sheffieldin yliopistossa saatuaan Leverhulme-säätiön myöntämän stipendin.

Englannin kielen laitoksen kansainvälisiin vierailijoihin kuuluivat vuoden aikana mm. Dr. Adam Kilgarriff, professori Douglas Biber ja Dr Encarnación Postigo Pinazo.

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2006

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 42

Englannin kielen laitos oli yksi harvoista yliopiston laitoksista, jotka jo toisen kerran ylsivät parhaaseen mahdolliseen tulokseen (7/7) kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa. Laitoksen toiminnassa panostettiin yliopiston ulkopuolisten yhteyksien luomiseen, opetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kansainvälisyyden kehittämiseen. Erityisesti opettaja- ja tutkijavaihto lisääntyi.

Yhtenä painopistealueena oli alumnitoiminnan ja opiskelijoiden työelämäyhteyksien edistäminen. syksyllä järjestettiin uusien tutkintovaatimusten mukaisesti aineopintoihin kuuluva työelämäkurssi, jossa omaa uraansa esitteli 14 eri aloilla toimivaa laitoksen alumnia. Kansainvälisestä vaihdosta, työharjoittelusta sekä työelämätaidoista oli puhujia rekrystä, kv-osastolta sekä tiedekunnasta. Palaute oli niin positiivista, että kurssi järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Laitoksen opiskelijoille, henkilökunnalle ja alumneille järjestettyyn pikkujoulujuhlaan osallistui noin 150 henkilöä.

Yhteistyötä kehitettiin ja lisättiin myös Avoimen yliopiston kanssa, missä laitoksen tarjoamat englantilaisen filologian perusopinnot olivat erittäin suosittuja: valtavan hakijamäärän takia opiskelijamäärä kaksinkertaistettiin. Myös Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Palmenian Vantaan toimipisteen kanssa yhteistyössä toteutettava englannin kielen opettajien täydennyskoulutus osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Hakemuksia saapui peräti 300 kappaletta, mutta vain vajaa 50 voitiin ottaa kolmivuotiseen koulutukseen.

Laitoksen yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö Englannin kielen vaihtelu, kontaktit ja muutos (VARIENG) aloitti uuden kuusivuotiskauden Suomen Akatemian huippuyksikkönä. Tunnustuksena tehdystä työstä sen johtaja, professori Terttu Nevalainen sai erityispalkinnon Helsingin kaupungilta. Uutta alkavalle toimikaudelle on tiivis yhteistyö Jyväskylän yliopiston englannin kielen diskurssintutkijoiden kanssa. Laitos laajensi tutkimusprofiiliaan soveltavaan kielitieteeseen ja opettajankoulutukseen professori Anna Maurasen aloitettua toimintansa.

Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu (johtajaan professori Bo Pettersson) jatkoi toimintaansa laitoksen yhteydessä. Kielentutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulun kahden ohjelman vetäjiin kuuluvat professori Anna Mauranen ja professori Irma Taavitsainen.

Kansainvälisessä toiminnassa laitoksella oli aktiivinen panos. Lontoossa elokuussa järjestetyssä European Society for the Study of English -konferenssissa, jossa professori Irma Taavitsainen kuului akateemiseen ohjelmatoimikuntaan ja usea laitoksen opettajat vetivät seminaareja ja toimivat puhujina. Suomen englannintutkijoiden yhdistyksen FINSSEn (Finnish Society for the Study of English) puheenjohtajana toimi Irma Taavitsainen ja sihteerinä Päivi Pahta. Laitoksen VARIENG-tutkimusyksikkö järjesti toukokuussa 27. kansainvälisen englannin korpustutkimuksen ICAME-konferenssin.

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2005

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 39
Valmistuneet filosofian tohtorit: 4

Englannin kielen laitoksen kansainvälinen toiminta vahvistui vuoden 2005 aikana. Vaikka henkilökunnan työskentelyn painopistealueena olikin uusien tutkintovaatimusten mukaisen opetuksen suunnittelu ja toteutus, myös kansainvälisen opettaja- ja opiskelijavaihdon kehittäminen ja laajentaminen oli tärkeä kehitysalue. Lisäksi syksyllä 2005 käynnistynyt HOPS-ohjaus vaati runsaasti suunnittelua ja ohjausaikaa. Seurantaraportti laitoksen HOPS-ohjauksesta osoitti, että englannin kielen laitos oli selvinnyt hyvin uusien tutkintovaatimusten mukaisen opetuksen toteuttamisesta sekä uusien opiskelijoiden ohjauksesta.

Englannin kielen laitoksen tutkimusprofiili jatkui korkeana. Laitoksen yhteydessä toimiva Suomen Akatemian huippuyksikkö Englannin kielen vaihtelu ja muutos (VARIENG, joht. prof. Terttu Nevalainen) sai v. 2005 päätökseen useita merkittäviä korpushankkeita, mm. keskienglannin lääketieteellisten tekstien korpuksen (MEMT) sekä kieliopillisesti annotoidut varhaisen britti- ja skottienglannin kirjekorpukset (PCEEC ja CSC), jotka valmistuivat yhteistyönä Edinburghin ja Yorkin yliopistojen kanssa. Tärkein yksittäinen osoitus yksikön menestyksestä ja jatkuvasta uusiutumisesta oli se, että Varieng nimettiin Suoman Akatemian rahoittamaksi valtakunnalliseksi huippuyksiköksi myös seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi 2006-2011.

Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu (joht. prof. Bo Pettersson) jatkoi toimintaansa laitoksen yhteydessä. Se järjesti tai oli mukana järjestämässä yhdeksän kansainvälistä ja kansallista konferenssia ja seminaaria.

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2004

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 50
Valmistuneet filosofian tohtorit: 4

Englannin kielen laitoksella on aina korostettu kansainväkistä näkökulmaa. Tämä toteutuu paitsi opiskelijavaihdon ja tutkimusyhteistyön kautta myös siinä, että opettajakunnasta yli kolmasosa on syntyperäisiä englannin puhujia ja lähes kaikki opetus tapahtuu englannin kielellä. Myös ulkomaisia vierailuluennoitsijoita käy säännöllisesti. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat erityyppisiin ammatteihin kouluista käännöstoimistoihin, tiedotusvälineisiin ja EU:n virkoihin.

Laitoksen tutkimusprofiili on korkea. Laitoksen yhteydessä toimii professori Terttu Nevalaisen johtama Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö Englannin kielen vaihtelu, kontaktit ja muutos (VARIENG) sekä professori Bo Petterssonin johtama kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Professori Irma Taavitsainen toimii vetäjänä yhdessä valtakunnallisen tutkijakoulu LANGNET:n ohjelmassa.

Vuonna 2004 laitoksella suunniteltiin uutta tutkintorakennetta mm. huomioimalla yhteiskunnan tarpeet opettajankoulutuksessa. Lisäksi laitoksella kouluttauduttiin uuden opetusteknologian käyttöön ja vakiinnutettiin virtuaalikurssit.

Ylioppilaskunta myönsi vt. professori Ritva Leppihalmeelle kunniamaininnan valittaessa vuoden 2004 kansainvälistä opettajaa. Laitoksen tutkimusryhmä julkaisi keväällä yleistajuisen englannin kieltä ja sen nykytutkimusta esittelevän teoksen Englannin aika: elävän kielen kartoitusta ja järjesti samannimisen viisiosaisen Studia Generalia -luentosarjan.

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2003

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 51
Valmistuneet filosofian tohtorit: 2

Laitoksen yhtenä painopisteenä oli uuden tutkintorakenteen suunnittelu, joka eteni opettajine itsearvioinnin pohjalta. Lisäksi opettajat tarjosivat uusia kursseja erityisesti lingvistiikan ja viestinnän, historiallisen lingvistiikan, kääntämisen ja kirjallisuuden alalta. Osa opettajista kouluttautui uuden opetusteknologian käyttäjiksi, ja virtuaalikurssien määrä kasvoi peräti viisinkertaiseksi. Opiskelijoiden työelämävalmiuksia edistettiin työelämäkursseilla ja tukemalla opiskelijoiden työharjoittelua myös laitoksen varoin. Yhteistyö jatkui muiden laitosten, Renvall-instituutin ja kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa.

Englannin kielen laitoksella on korkea tutkimusprofiili. Viimeisimmässä tutkimuksen arvioinnissa se sai korkeimman pistemäärän. Laitos on saavuttanut huomattavaa kansainvälistä mainetta erityisesti historiallisessa kielentutkimuksessa sekä korpuslingvistiikassa. Laitoksen yhteydessä toimii Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö “Englannin kielen vaihtelu ja muutos” (VARIENG), jolla on vakiintunut asema kansainvälisenä korpusten tuottajana ja koordinoijana. Yksikön yli 40 tutkijaa ovat kehittäneet ja vakiinnuttaneet uusia tutkimusparadigmoja, kuten historiallista pragmatiikkaa ja historiallista sosiolingvistiikkaa. Uranuurtajatyötä on tehty myös historiallisen kognitiivisen lingvistiikan alalla. Huippututkimusyksikön lopullisena tavoitteena on luoda synteesi variaation ja muutoksen tutkimuksen mallintamiseen. Yksikön johtajana toimii professori Terttu Nevalainen. Lisäksi laitoksella toimii professori Bo Petterssonin johtama valtakunnallinen kirjallisuuden tutkijakoulu ja professori Irma Taavitsaisen valtakunnallisen tutkijakoulun LANGNETin ohjelma yhteistyössä professori Ulla-Maija Kulosen kanssa. Käännöstutkimus on vakiinnuttanut asemansa laitoksella vt. professori Ritva Leppihalmeen johdolla.

Humanistisen tiedekunnan vuosikertomus 2002

Englannin kielen laitos

Valmistuneet filosofian maisterit: 62
Valmistuneet filosofian tohtorit: 1

Syksyllä 2002 Englannin kielen laitos paneutui tutkinnonuudistukseen, jossa työelämän tarpeet sekä tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen ovat keskeisiä Bolognan sopimuksen mukaisesti. Muuten viime vuosina laitos on panostanut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen opetusministeriön kolmivuotisen projektirahoituksen ja omien toimintamenojensa turvin. Laitoksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian (www.eng.helsnki.fi/main/dept/virtual_teaching_strategy.htm), tavoitteisiin kuuluu muun muassa opettajien tvt-taitojen kartuttaminen ja kielialan ammateissa tarvittavien tvt-taitojen opettaminen laitoksen opiskelijoille.

Aineenopettajakoulutukseen suoraan valituille opiskelijoille on laadittu henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ja heidän opintojaan ohjataan henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia on laadittu myös opinnoissaan viivästyneille, mikä on lisännyt valmistuneitten määriä. Vaikka valmistumisen jälkeinen työllisyystilanne on erinomainen, laitos on panostanut opiskelijoiden työharjoitteluun kustantamalla 4-5 opiskelijan työharjoittelun ja ylläpitämällä yhteyksiä työnantajiin.

Tutkijakoulutus on tärkeällä sijalla laitoksen toiminnassa, Erilaisissa tutkijakouluissa (esim. Langnet) olevien jatko-opiskelijoiden jatkokoulutus toimii hyvin, ja laitos pyrkii myös tukemaan omarahoitteisia jatko-opiskelijoita mm. konferenssimatkojen rahoituksessa. Laitoksen huippututkimusyksikkö “Englannin kielen vaihtelu ja muutos” (VARIENG) työllistää useita jatko-opiskelijoita. Huippuyksikkö tekee yhteistyötä myös perustutkinto-opiskelijoiden kanssa.