Maaperä ja mikrobit ovat osa ympäristöä ja jokapäiväistä elämäämme. Aluksi mikrobiologian ja maaperä- ja ympäristötieteen hakukohteessa opiskellaan tätä aihepiiriä yhteisiin opintoihin kuuluvilla peruskursseilla samalla, kun syvennetään mm. kemian ja biokemian tietoja. Opinnoissa on myös laboratorioharjoituksia. Pääaineeksi valitaan toisen vuoden keväällä joko maaperä- ja ympäristötiede tai mikrobiologia, katso lisätietoja alempana. Pääaineista valmistuvat maisterit sijoittuvat asiantuntijoiksi mm. ympäristö- ja maataloushallintoon ja konsulttiyrityksiin, opetustehtäviin sekä tutkijoiksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja teollisuuteen.

Mikrobiologi tutkii mikrobeja, joihin luetaan bakteerit, arkit, sienet, alkueläimet, levät ja virukset. Juustot, viinit, oluet, kompostit ja jätevedenpuhdistus mutta myös ruokamyrkytykset ovat kaikille tuttuja mikrobien toiminnan tuloksia. Mikrobiologi ymmärtää mikrobien fysiologiaa ja soveltaa sitä ekologisiin ja teollisiin prosesseihin. Opinnoissa perehdytään mm. vesistöjen myrkyllisiin syanobakteereihin, biologiseen typensidontaan, maaperän biopuhdistukseen, sedimenttien aineiden kiertoon, arkkien monimuotoisuuteen, maitohappobakteereihin ja sienten biotekniikkaan. Erikoistua voi ympäristö- tai elintarvikemikrobiologiaan.

Maaperä- ja ympäristötieteilijä tarkastelee, miten maaperä ottaa vastaan ja muokkaa aineita, toimii kasvien kasvualustana ja vaikuttaa elintarvikeketjun laatuun. Vesistöjenkin laatu heijastelee ympäröivän maa-alueen ominaisuuksia. Kemiallisen analytiikan keinoin hankittavaa tietoa maasta sovelletaan kasvintuotantoon ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Alan tutkimus käsittelee mm. pilaantuneiden maiden kunnostusta, haitta-aineiden riskinarviointia, kasvihuonekaasujen päästöjä ja kasvien ravinteidenottoa. Opintoja voi painottaa maaperäkemiaan, maaperäfysiikkaan tai kasvinravitsemukseen.

Pääaineen valinta: kumpaankin pääaineeseen otetaan vuosittain enintään 15 opiskelijaa, ja opiskelijan tulee pääainevalintaa tehdessään olla suorittanut molempien oppiaineiden peruskurssit eli MAA200 ja MIKRO200. Kyseisten kurssien yhteenlasketut arvosanat toimivat tarvittaessa karsintaperusteena pääainevalinnassa; tasatilanteessa ratkaisee opiskelijan hakeman pääaineen peruskurssin arvosana. Opiskelija saa maisterintutkinnon suoritusoikeuden siinä pääaineessa (maaperä- ja ympäristötiede tai mikrobiologia), jonka hän on valinnut kandidaatintutkintonsa pääaineeksi.

Pääaineet

Mikrobiologia

Maaperä- ja ympäristötiede