Aiemmat yleisöluennot Yhteystiedot

    Fabianinkatu 24 (PL 4)
    00014 Helsingin yliopisto

    collegium-office(AT)helsinki.fi
    Puh. +358 02941 21735

    Kartta

KIRJALLISUUS, YHTEISKUNTA JA MUUTOS


Kympin sarjan yleisöluennoilla pohditaan tänä vuonna kirjallisuuden suhdetta
yhteiskuntaan, nykyaikaan ja muutokseen.

Taiteen ei tarvitse olla poliittista ollakseen yhteiskunnallista: kirjallisuus elää ja hengittää kiinni ajassa, usein herkistyen muutoksille paljon ennen kuin niistä on mahdollista edes puhua. Kirjallisuus pitää myös kiinni asioista, jotka luulimme unohtuneiksi, ja saa meidät
näkemään tutun maailmamme uudenlaisena.

Jokaisella luentokerralla kuullaan sekä kirjailijan että tutkijan puheenvuoro illan teemasta, minkä jälkeen on aikaa keskustelulle.

Luennoille on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti, joten saavuthan ajoissa paikalle. Tervetuloa!

Luennot myös videoidaan ja suoratoistetaan. Reaaliaikaisesti ne ovat katsottavissa otsikolla "Kympin sarja+pmv+klo". Käyttäjätunnus/salasana suoratoiston seuraamiseen on video/video. Tallenteet tulevat myöhemmin tänne.

Lisätietoa: Nora Hämäläinen, nora.hamalainen AT helsinki.fi

Kympin sarja on suunnattu kaikille ajankohtaisista kysymyksistä kiinnostuneille, ja sen tarkoitus on edistää yliopiston ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Luentosarjan järjestää Helsingin yliopiston tutkijakollegium, joka on poikkitieteelliseen humanistis-yhteiskuntatiteteelliseen tutkimukseen keskittynyt erillislaitos. Tämän vuoden luentosarja on osa kollegiumin kirjailijaohjelmaa jota rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö.

 

OHJELMA

Kevät 2015

21.1. Riikka Pulkkinen ja Anna Rotkirch: Perheet muutoksessa
Katso video

28.1. Aki Ollikainen ja Heikki Hiilamo: Köyhyys
Katso video

11.2. Katja Kettu ja Tiina Kinnunen: Nuoret naiset ja sota
Katso video

25.2. Henriikka Tavi, Peter Mickwitz ja Vesa Haapala: Runous tuottavuuden ajassa
Katso video

4.3. Riikka Pelo ja Päivi Kosonen: Elämäkerrallinen fiktio
Katso video

 

Syksy 2014

29.10. Jukka Laajarinne ja Merja Polvinen: Todellisia, mahdollisia ja mahdottomia maailmoja
Katso video

5.11. Monika Fagerholm ja Turo-Kimmo Lehtonen: Kulutusyhteiskunta, esineet
Katso video

12.11. Leevi Lehto ja Markku Eskelinen: Kirjallisuuden digitalisaatio
Katso video

19.11. Claes Andersson ja Petteri Pietikäinen: Hulluus ja kirjallisuus
Katso video

26.11. Merete Mazzarella ja Ebba Witt-Brattström: Feminism och litteratur
Katso video


Luennot pidetään keskiviikkoisin 16.15-17.45, osoitteessa Fabianinkatu 24, seminaarihuone 136.

PUHUJAT

4.3.
Riikka Pelo on helsinkiläinen kirjailija ja elokuvataiteen jatko-opiskelija. Hänen esikoisromaaninsa Taivaankantaja (Teos) ilmestyi vuonna 2006. Pelon toinen romaani, Jokapäiväinen elämämme (Teos), voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2013.

Päivi Kosonen on yleisen kirjallisuustieteen dosentti (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto) ja kirjallisuusterapeutti. Hän opettaa kirjallisuutta ja kirjoittamista sekä ohjaa erilaisia kirjoittajaryhmiä kehittelemällään kokemuksellisen kirjoittamisen menetelmällä. Hän on myös aktiivinen kritiikko, erityisalanaa maailmankirjallisuus antiikista nykypäivään.

25.2.
Henriikka Tavi on helsinkiläinen runoilija. Hänen esikoisteoksensa Esim. Esa (Teos, 2007) palkittiin Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnolla. Tavin runokokoelma Toivo (Teos, 2011) voitti sekä Kalevin Jäntin palkinnon että Yleisradion jakaman Tanssivan karhun. Oman kirjoittamisensa lisäksi Tavi on mukana Osuuskunta Poesian toiminnassa ja toimii aktiivisesti kirjallisuuskentällä.

Peter Mickwitz on runoilija ja esseisti. Valtion kirjallisuustoimikunta myönsi hänelle viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan vuodesta 2014 alkaen.

Vesa Haapala on runoilija ja kotimaisen kirjallisuuden lehtori Helsingin yliopistossa. Haapalan runoja, kritiikkejä ja esseitä on julkaistu kirjallisuuslehdissä (Avain, Lumooja, Nuori Voima, Tuli&Savu) ja Helsingin Sanomissa. Haapalan esikoisrunokokoelma Vantaa (Otava 2007) voitti Kalevi Jäntin palkinnon.

11.2.
Katja Kettu on kirjailija, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Ketun teos Kätilö sai vuoden 2012 Runeberg-palkinnon.

Tiina Kinnunen on Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Oulun yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa.

28.1.
Aki Ollikainen
on Äänekoskella vuonna 1973 syntynyt kirjailija, jonka esikoisteos Nälkävuosi ilmestyi 2012. Kirja kertoo köyhän torppariperheen kerjuuvaelluksesta talvella 1867-68, jolloin Suomessa elettiin suuria nälkävuosia. Ollikaisen toinen romaani Musta satu ilmestyy huhtikuussa 2015. Ollikainen on työskennellyt paikallislehden toimittajana Lapissa.

Heikki Hiilamo on valtiotieteiden ja filosofian tohtori sekä tietokirjailija. Hän on työskennellyt Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina elokuusta 2013.Tätä ennen hän työskenteli Kansaneläkelaitoksessa tutkimusprofessorina. Sosiaalipolitiikan alalla Hiilamon tutkimusalueita ovat olleet etenkin perhepolitiikka ja köyhyys.

21.1.
Riikka Pulkkinen on opiskellut Helsingin yliopistossa kirjallisuutta ja filosofiaa. Pulkkisen esikoisromaani Raja herätti valtavasti huomiota ilmestyessään vuonna 2006. Toisella romaanillaan, teoksella Totta, Pulkkinen teki kansainvälisen läpimurron.

Anna Rotkirch on sosiologi ja Väestöliiton erikoistutkija sekä perhetutkimusryhmän johtohahmo. Hänen tutkimusalueitaan ovat muun muassa perhe- ja seksitutkimus, naistutkimus sekä Venäjä-tutkimus.

26.11.
Merete Mazzarella (f. 1945) är författare och litteraturvetare. Hon har undervisat i nordisk litteratur vid Helsingfors universitet, som professor åren 1998-2008. Hon undervisar också läkare och läkarstudenter vid Helsingfors universitet och Uppsala universitet. Som författare debuterade Mazzarella år 1979 med den självbiografiska boken Först sålde de pianot. Till hennes senaste böcker hör Själens nattsida. Om Mary Shelley och hennes Frankenstein, 2014, Att berätta sig själv. Inspirationsbok för den som vill skriva om sitt liv, 2013 och Det enda som egentligen händer oss - Ett år i livet, 2012.

Ebba Witt-Brattström är professor i nordisk litteratur vid Helsinsgfors Universitet. Hon har skrivit en rad litteraturhistoriska böcker, bl a om Moa Martinson och Edith Södergran. Hennes bok Å alla kära systrar! (2010) var en personlig skildring av livet och tiden inom 70-talets starka kvinnorörelse och Grupp 8. Hennes nya bok Stå i bredd. 70-talets kvinnor, män och litteratur, har kommit ut i november 2014.

19.11.
Claes Andersson on psykiatri, kirjailija, jazzmuusikko ja entinen kulttuuriministeri. Hän on julkaissut lukuisia runokirjoja, romaaneja, muistelmateoksia, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia.

Petteri Pietikäinen on aate- ja oppihistorian professori Oulun yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan perehtynyt erityisesti psykologian, psykiatrian ja lääketieteen historiaan. Pietikäisen tunnetuin teos on Hulluuden historia (2013), jossa hän selvittää, miten hulluus on eri aikoina koettu, miten sitä on länsimaisessa kulttuurissa selitetty ja miten hulluja on kohdeltu ja hoidettu.

12.11.
Leevi Lehto on helsinkiläinen runoilija, kääntäjä, ohjelmoija ja ntamo-kustantamon perustaja. Hänet tunnetaan erityisesti digitaalisen runouden ja äänirunouden kehittäjänä. Vuonna 2012 julkaistiin hänen kehuttu käännöksensä James Joycen Ulysses-romaanista.

Markku Eskelinen
on kirjailija, ludologi ja kirjallisuudentutkija, jonka tuotantoon sisältyy romaanien ja esseekokoelmien lisäksi akateemisia kirjoituksia ergodisesta kirjallisuudesta ja tietokonepeleistä. Hänen viimeisin teoksensa on Cybertext Poetics. The Critical Landscape of New Media Literary Theory (Continuum/Bloomsbury, 2012). Parhaillaan Eskelinen kirjoittaa proseduraalista kollektiiviromaania yhdessä 13 Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran jäsenen kanssa.

5.11.
Monika Fagerholm on Pohjoismaiden arvostetuimpia kirjailijoita. Häntä on esikoisteoksestaan Sham lähtien kiitetty ilmaisuvoimasta ja omaperäisyydestä. Fagerholmin tärkeimpiä teoksia ovat romaanit Ihanat naiset rannalla, Diiva, Amerikkalainen tyttö ja Säihkenäyttämö. Fagerholmille myönnettiin kirjallisuuden valtionpalkinto vuonna 2013.

Turo-Kimmo Lehtonen on sosiologian professori Tampereen yliopistossa. Suomalaiselle yleisölle tunnetuimpia ovat hänen teoksensa Rahan vallassa (Tutkijaliitto 1999) ja Aineellinen yhteisö (Tutkijaliitto 2008). Lehtosen tutkimuksia yhdistävä peruskysymys on ollut se, minkälaiset välitykset muokkaavat ihmisten yhdessä olemisen mahdollisuuksia. Keskeisinä välityksinä hän on tutkinut muun muassa rahataloutta ja arkisia kulutuskäytäntöjä, materiaalisuuden asemaa nykyelämänmuodossa sekä viime aikoina vakuutusta hyvinvoinnin tuottamisen ja riskien hallitsemisen teknologiana.

29.10.
Jukka Laajarinne
on kirjailija, jonka tuotanto sisältää romaaneja, esseistiikkaa, poliittisen pamfletin, lasten- ja nuortenkirjoja sekä runoja. Hänen teoksissaan toistuvana teemana on ollut yksilön ja yhteisön välinen jännite. Tällä hetkellä Laajarinne kirjoittaa mielen ja ulkomaailman välisestä suhteesta esseekokoelmaa sekä romaania. Laajarinteen tärkeimpiä teoksia ovat romaanit 72 ja Kehys, sekä Tove Janssonin lastenkirjojen ja eksistenssifilosofian yhteisiä piirteitä käsittelevä Muumit ja olemisen arvoitus.

Merja Polvinen (HY, tutkijakollegium) on englantilaisen filologian yliopistonlehtori, jonka tutkimusprojekti käsittelee kognitiivisia lähestymistapoja kirjallisuuteen. Hän on kiinnostunut siitä, miten ymmärryksemme ihmismielen ja ruumiin, tiedon ja aistien yhteispelistä vaikuttaa käsitykseemme kirjallisuuden merkityksestä - ja päinvastoin. Polvisen kirjoituksia löytyy ulkomaisten aikakausjulkaisujen lisäksi Avaimesta, Skeptikosta ja Tähtivaeltajasta.