Koulun laatumittari

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2010 Perusopetuksen laatukriteerit. Niiden tavoitteena on auttaa koulutuksen järjestäjää eli kunnan koulutointa tai yksittäistä koulua takaamaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Laadunarviointityötä helpottaakseen Koulutuksen arviointikeskus on kehittänyt käytännön työvälineen, Koulun laatumittarin, joka pureutuu laatukriteerien sisältöihin.

Perusopetuksen laatukriteerit kertovat, millaista toiminnan tulisi olla. Ne sisältävät teema-alueittain jaoteltuja kysymyksiä, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi arvioida toimintaansa ja luoda konkreettisia tavoitteita mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi ja toimintansa kehittämiseksi

Koulun laatumittaria käytetään valtakunnallisessa yhdeksäsluokkalaisten oppimaan oppimisen arvioinnissa keväällä 2012. Laajempaan kä'yttöön se on tilattavissa lokakuusta 2012 alkaen.

Laadun osa-alueet

Perusopetuksen laatukriteerit jakautuvat rakenteiden laatuun ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun. Koulun laatumittari kattaa molemmat alueet.

Rakenteiden laatu kuvastaa ulkoisia olosuhteita eli laadun kehittämisen kehystekijöitä, joita ovat:

• johtaminen
• henkilöstö
• taloudelliset resurssit
• arviointi

Oppilaan kohtaaman toiminnan laadun seitsemän osa-aluetta ovat:

• opetussuunnitelman toteuttaminen
• opetus ja opetusjärjestelyt
• oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
• osallisuus ja vaikuttaminen
• kodin ja koulun yhteistyö
• fyysinen oppimisympäristö
• oppimisympäristön turvallisuus

Koulun laatumittarissa kutakin osa-aluetta arvioidaan koulun arkeen liittyvien väittämien avulla. Mittari on selkeä, kattava ja nopeasti täytettävissä. Siitä on saatavilla erillinen pelkästään rakenteiden laatua koskeva versio opetuksen järjestäjille.

Kaksitasoista laadun kartoitusta

Rakenteeltaan mittari on kaksitasoinen. Perusmittarilla koulu voi yleisesti arvioida, kuinka hyvin toiminta vastaa laatukriteereissä ilmaistuja tavoitteita. Koulun saama havainnollinen ja selkeä raportti kattaa kaikki yllä mainitut yksitoista osa-aluetta siten, että sen avulla voi tarkastella oman koulun vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Raportissa oman koulun vastaukset myös suhteutetaan muiden koulujen vastauksiin.

Kutakin osa-aluetta voidaan tarkastella lähemmin osa-aluekohtaisilla mittareilla. Syvempään tarkasteluun kannattaa yleensä ottaa ensimmäisessä kartoituksessa esiin nousseista osa-alueista ne, joiden kehittämiseen koulutuksen järjestäjä tai koulu kulloinkin haluaa paneutua. Koulun saama palaute kertoo, missä ollaan, ja toimii pohjana esimerkiksi vuoden kuluttua tehtävälle uudelle mittaukselle.

Laatumittari tuottaa vertailukelpoista tietoa ja sitä käytettäessä kertyy ajan mittaan kasvava normiaineisto, johon koulutuksen järjestäjät voivat verrata oman kuntansa tai koulunsa toimintaa. Näin mittari palvelee laadun kehittämisen seurantavälineenä.

Osaksi koulun laatutyötä

Mittarista on eniten hyötyä, kun koulun laaturyhmä tai eri henkilöstöryhmät yhdessä pohtivat sen avulla, mikä oman koulun tilanne on kullakin mitattavalla osa-alueella. Laatutyötä voi laajentaa koko koulun asiaksi ottamalla mittariin vastaamisen jälkeen koululle toimitettavan laaturaportin Veso-päivien aiheeksi tai ryhmätyökohteeksi.

Koulun laatumittarin pilotti keväällä 2011

Koulutuksen arviointikeskus kutsui keväällä 2011 halukkaat koulut ja koulutuksen järjestäjät mukaan kokeilemaan laatumittarin ensimmäistä versiota. Tulosten pohjalta mittarista rakennettiin syksyn 2011 aikana tiiviimpi toiminnan laadun seitsemän osa-aluetta kattava versio sekä erilliset täsmennetyt mittarit kunkin osa-alueen seuranta- ja kehittämistarpeeseen. Tavoitteena oli myös koota valmiiksi mittari, joka pureutuu ministeriön laatukriteereiden ensimmäiseen osaan, rakenteiden laatuun. Tämä osa valmistui vuodenvaihteessa.

Kysely lähetettiin 95 kiinnostuneelle rehtorille ja/tai kunnan laatuvastaavalle, mutta ehkä sähköisen lomakkeen laajuudesta johtuen vastauksia saatiin vain 32 koulusta. Heille kuuluu kiitos vastauksista ja kommenteista, joiden avulla mittaristoa voitiin kehittää edelleen vastaamaan paremmin koulun kehittämistarpeita.

Kullekin kyselyyn vastanneelle lähetettiin raportti (katso esimerkkiraportti), jossa oman koulun tulokset suhteutettiin muiden pilottikoulujen vastauksiin. Raportti antoi myös kuvan siitä, miten nyt kehitetty laatumittaristo purkaa ministeriön laatukriteerit konkreettisiksi lähemmäs koulun arkea tuleviksi kysymyksiksi. Kireän aikataulun vuoksi aivan kaikkia kysymyksiä ei voitu sisällyttää raporttiin, ja etenkin monet avovastaukset jäivät toistaiseksi vain mittarin edelleen kehittämisen avuksi.

Lisätietoja laatumittarista voi kysyä Sirkku Kupiaiselta:
p. 09 191 20405, sirkku.kupiainen(at)helsinki.fi.