Kuva suomalaisesta koulusta

Suomalaisesta koulusta on saatu tarkempi kuva, kun koulutuksen vaikutuksia on alettu seurata arvioinneilla. Oppimaan oppimisen arviointi sai alkunsa Opetushallituksen vuonna 1995 julkaisemasta opetuksen arviointistrategiasta. Siinä pidettiin tärkeänä selvittää, kehittääkö koulutus oppiainekohtaisen osaamisen lisäksi yleisiä valmiuksia, jotka tukevat menestymistä eri oppiaineissa sekä ennakoivat halua ja kykyä jatkaa oppimista ja itsensä kehittämistä peruskoulun jälkeen.

Oppimaanoppimisarvioinneilla saadaan tietoa oppilaiden senhetkisestä osaamisesta sekä tulevaisuuden oppimisvalmiuksista. Arviointikeskuksen tekemissä valtakunnallisissa ja kuntatason tutkimuksissa saadaan tietoa myös eroista oppilaiden osaamisessa, asenteissa, koulumenestyksessä ja myöhemmissä koulutusvalinnoissa. Arvioinnin osana toteutetusta pitkittäistutkimuksesta avautuu näkökulma osaamisen ja valmiuksien ikätyypilliseen kehitykseen nyky-Suomessa. Vuosien varrella on selvitetty tekijöitä, jotka vaikuttavat havaittuihin eroihin.

PISA-menestyjä ei yllä täyteen tasa-arvoon

Suomalainen peruskoulu on mielikuvissa verraten tasa-arvoinen. Suomalainen peruskoulu
on myös saanut laajaa kansainvälistä mainetta oppilaiden menestyttyä OECD:n PISA-tutkimuksissa, ja sadat ulkomaiset delegaatiot vierailevat Suomessa vuosittain saadakseen selville, miten tämä ”ihme” on saavutettu. PISA-vertailuissa Suomi näyttäytyy vahvan osaamisen ja koulutuksellisen tasa-arvon maana.

Kansallisella tasolla eroja on siis kuitenkin nähtävissä.  Opetushallituksen oppiainekohtaiset arvioinnit ja Koulutuksen arviointikeskuksen tutkimukset paljastavat oppilaiden kotitaustaan ja sukupuoleen perustuvia eroja – jälkimmäiset myös koulujen ja luokkien välisiä systemaattisia eroja – oppilaiden osaamisessa sekä asenteissa koulua ja oppimista kohtaan.