Helsingin yliopiston blogihakemiston uusien merkintöjen syöte http://blogs.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston blogeja tieteestä, tutkimuksesta, opetuksesta ja opiskelusta. fi Nuorisopsykoterapia-säätiön koulutus 20.-21.3.2015 http://blogs.helsinki.fi/nuorisopsykiatria-erikoistuminen/2015/01/24/nuorisopsykoterapia-saation-koulutus-20-21-3-2015/ Sat, 24 Jan 2015 19:09:25 +0000 Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä: &#8220;Nuoret ja riippuvuus&#8221; 20.-21.3.2015 Helsingissä. Koulutus on maksullinen. Ilmoittautuminen 19.3.2015 mennessä www.nuorisopsykoterapia.org (Henna S Haravuori) Suomalainen häviää aina http://blogs.helsinki.fi/socialethics/2015/01/23/suomalainen-haviaa-aina/ Fri, 23 Jan 2015 16:08:37 +0000 ”Kotimaisten rahapeliyhtiöiden vastuullinen toiminta ja hyvä tuotto on turvattava tulevaisuudessakin. Yksinoikeusjärjestelmä suojelee kuluttajia paremmin peliriippuvuudelta, petokselta, laittomalta vedonlyönniltä, sopupeleiltä, rahanpesulta ja muilta talousrikoksilta. Suotuisana sivuvaikutuksena syntyvät tuotot edunsaajatahoille ovat noin miljardi euroa vuodessa.” Näin sanotaan Veikkauksen edunsaajien viestissä kauden 2011-2015 kansanedustajille. Viestin allekirjoittajana on myös Suomen Akatemian silloinen pääjohtaja. Rahapelaamisen on eri tahojen mukaan oltava &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/socialethics/2015/01/23/suomalainen-haviaa-aina/">Continue reading <span>Suomalainen häviää aina</span> <span>&#8594;</span></a> (Janne T Nikkinen) Professorin etiikka ja avioliittolaki http://etiikka.fi/professorin-etiikka-ja-avioliittolaki/ Fri, 23 Jan 2015 11:34:04 +0000 Suomessa tutkimusetiikka harvemmin herättää intohimoja. Selvityksiä tutkimuseettisistä epäilyistä suoritetaan harvoin, ja niissäkin helpoimmin esiin tulevat selvät tapaukset: plagiaatit, jossa toisen tekstiä, havaintoja tai johtopäätöksiä on kopioitu ilman asianmukaista viitettä. Kokeneet tutkijat harvemmin sortuvat helposti osoitettaviin tutkimusetiikan rikkomuksiin. Siksi onkin harvinaisen mielenkiintoista, kun huomattava tutkimuseettinen epäily nousee professoritasoisen tutkijan kohdalla. Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition&#8230;<p><a href="http://etiikka.fi/professorin-etiikka-ja-avioliittolaki/" title="Lue lisää ‘Professorin etiikka ja avioliittolaki’">Continue reading <span>&#8594;</span></a></p> (Henrik Rydenfelt) 375 humanistia: Jarmo Korhonen http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/2015/01/23/375-humanistia-jarmo-korhonen/ Fri, 23 Jan 2015 11:13:35 +0000 Emeritusprofessori Jarmo Korhonen on kielentutkija, jonka erikoisaloja ovat varsinkin saksan ja suomen fraseologia ja leksikografia. Hän on laatinut ja toimittanut näiltä ja monilta muilta kielitieteen aloilta lukuisia kirjajulkaisuja sekä kaksi sanakirjaa. Korhonen toimi Helsingin yliopiston germaanisen filologian professorina vuosina 1993–2014. &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/2015/01/23/375-humanistia-jarmo-korhonen/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Anni M Aarinen) Onko hyvä ruoka maukasta, elämyksellistä vai turvallista? Osa 1/3: Kiina http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2015/01/23/onko-hyva-ruoka-maukasta-elamyksellista-vai-turvallista-osa-13-kiina/ Fri, 23 Jan 2015 10:38:43 +0000 5-vuotias poikani tuijottaa epäluuloisesti noin kahtakymmentä pyöreän pöydän keskellä pyörivää ruokalajia ja valitsee viimein (painostettuna) sen, mikä muistuttaa eniten lauantaimakkaraa. Kylmä, vaaleanpunainen leike maistuukin etäisesti natriumglutamaatissa uitetulle possulle eli menee alas. Mieheni kiinalaiset työkaverit hämmästelevät lapsen valintaa. &#8221;Harvalle länsimaiselle lapselle &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2015/01/23/onko-hyva-ruoka-maukasta-elamyksellista-vai-turvallista-osa-13-kiina/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Susanna Keskinarkaus) Kysymyskimara http://blogs.helsinki.fi/fuksivuosiviikissa/2015/01/21/kysymyskimara/ Wed, 21 Jan 2015 11:05:53 +0000 Kuten Riina H. edellisessä tekstissä mainitsi, me fuksit olemme kunnialla ohittaneet puolen vuoden rajapyykin. Ainakin yksi asia on puolessa vuodessa tullut selväksi: mikäli seuraavat puolivuotiset menevät ohi samaa kyytiä kuin tuo syksy, valmistuminen on lähempänä kuin uskaltaa ajatellakaan. Mutta niinhän &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/fuksivuosiviikissa/2015/01/21/kysymyskimara/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Riina K) Kaisaniemi metro station is now University of Helsinki metro station! http://blogs.helsinki.fi/welcometouh/2015/01/21/kaisaniemi-metro-station-is-now-university-of-helsinki-metro-station/ Wed, 21 Jan 2015 08:25:28 +0000 If you’ve travelled to uni by metro recently, you might have seen the signs at Kaisaniemi metro station being changed to “Helsingin yliopisto”. Since University of Helsinki celebrates its 375th birthday this year, the City of Helsinki decided to change &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/welcometouh/2015/01/21/kaisaniemi-metro-station-is-now-university-of-helsinki-metro-station/">Continue reading <span>&#8594;</span></a> (Saga M Arola) Hei oispa siistiä jos staattiselle etu sivulle saisi… http://blogs.helsinki.fi/blogituki/2015/01/21/hei-oispa-siistia-jos-staattiselle-etu-sivulle-saisi/ Wed, 21 Jan 2015 08:20:33 +0000 Hei oispa siistiä jos staattiselle (etu)sivulle saisi päivittyvää sisältöä vaikkapa twitter-plugarilla (tyyliin https://wordpress.org/plugins/really-simple-twitter-feed-widget/), joka näyttäisi uusimmat twiitit. Nyt jos etusivun haluaa pitää staattisena, täytyy erikseen tehdä Ajankohtaista-sivu päivittyvälle sisällölle, kuten me täällä: http://blogs.helsinki.fi/viikkilearns2015/. Mitään twitter-feedit blogissa näyttävää plugaria ei taida vielä olla asennettu? Ois superhyvä! (Vilma E Lehtinen) Department seminar on THURSDAY 22.1. at 12.15 http://blogs.helsinki.fi/bk-club/2015/01/20/department-seminar-on-thursday-22-1-at-12-15/ Tue, 20 Jan 2015 14:56:56 +0000 Hi all, The departmental seminar this week will be held on THURSDAY at 12.15. The seminar is given by Dr. Stephan Harrison from the College of Life and Environmental Sciences, University of Exeter, UK. Dr. Harrison‘s main research interests lie in geomorphological responses to climate change. He has worked for twelve field seasons on the [&#8230;] (LS) Kumpaa suojella: valkoselkätikkaa vai inarinsaamea? http://blogs.helsinki.fi/mustajok/2015/01/20/kumpaa-suojella-valkoselkatikkaa-vai-inarinsaamea/ Tue, 20 Jan 2015 11:30:19 +0000 Nautin kotijärvemme kuikan kailotuksesta ja tarkkailen lintulautamme monia nokkijoita, vaikken muuten ole varsinainen bongaaja. Koska linnut jonkin verran kiinnostavat minua, satuin kerran silmäilemään, mitä Wikipedia kertoo valkoselkätikan tämän hetken tilanteessa. Olin ällikällä lyöty, kun luin, että lintu on luokiteltu elinvoimaiseksi. &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/mustajok/2015/01/20/kumpaa-suojella-valkoselkatikkaa-vai-inarinsaamea/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Arto Mustajoki) Tiedonhankinnan kurssit uudessa opetusluokassa http://blogs.helsinki.fi/hulib-kumpula/2015/01/20/tiedonhankinnan-kurssit-uudessa-opetusluokassa/ Tue, 20 Jan 2015 11:29:55 +0000 Kevään ensimmäinen kurssi RefWorks-viitteidenhallinta pidetään huomenna ke 21.1 ja nyt siis kirjaston opetusluokassa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu lomakkeella https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/12345/lomake.html Kevään kurssit: RefWorks-viitteidenhallintaallinta ke 21.1. klo 14:00-16:00 ja to 5.2. klo 12:00-14:00. Tiedonhankinnan perusteet to 5.2. klo 10:15-11:45, ma 9.3. klo 10:15-11:45 ja pe 10.4. klo 10:15-11:45 (Lea M Kujala) &quot;Is there a broader mobilization at hand or just a generational shift in which communicative...&quot; http://si.mante.li/post/108629330042 Tue, 20 Jan 2015 08:08:18 +0000 “Is there a broader mobilization at hand or just a generational shift in which communicative venues—or arenas—are used by the already active citizens?”<br/><br/> - <em><a href="http://dx.doi.org/10.1080/19331681.2014.895475.">Strandberg, Kim. 2014. “Mapping the Online Campaign Audience: An Analysis of Online Participation and Its Mobilizing Potential in the 2011 Finnish Parliamentary Campaign.”</a></em> () Kuluttajaekonomian opetuskokeiluja ja innovointia: keskustelua ja argumentointia http://blogs.helsinki.fi/opettajienakatemia/2015/01/20/kuluttajaekonomian-opetuskokeiluja-ja-innovointia-keskustelua-ja-argumentointia/ Tue, 20 Jan 2015 06:15:52 +0000 Kuluttajaekonomian oppiaineen kehittämiseksi järjestettiin keväällä 2014 työpajasarja, jossa opiskelijat keskustelivat kursseista, opetuksesta sekä tutkinnon rakenteesta ja raportoivat tuloksensa henkilökunnalle. Opiskelijoita pyydettiin nostamaan esiin yksittäisiä, kehittämistä kaipaavia kursseja. Lisäksi opiskelijat pohtivat toimiviksi todettuja opetusmuotoja sekä ideoivat uusia. Opiskelijat nostivat toimivaksi työskentelymuodon, &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/opettajienakatemia/2015/01/20/kuluttajaekonomian-opetuskokeiluja-ja-innovointia-keskustelua-ja-argumentointia/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Minna Autio) Viikon makupala: osallistavan kehitysyhteistyön haasteet http://blogs.helsinki.fi/kimppu-lehti/2015/01/19/viikon-makupala-osallistavan-kehitysyhteistyon-haasteet/ Mon, 19 Jan 2015 14:35:43 +0000 Tällä viikolla esittelyvuorossa on Jaakko Salosen juttu, joka pureutuu  osallistavaan kehitysyhteistyöhön ja sen haasteisiin. Osallistavien menetelmien käytöstä tuli kehityspolitiikan valtavirtaa, kun nähtiin, että paikallisyhteisön mukana olo kehitysprojekteissa korjaisi ongelmallisen vastakkainasettelun avunantajien ja -saajien välillä sekä antaisi äänen päätösten kohteena oleville. &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/kimppu-lehti/2015/01/19/viikon-makupala-osallistavan-kehitysyhteistyon-haasteet/">Continue reading <span>&#8594;</span></a> (Päivi Korpela) Tohtoriopiskelija vuoden verran http://blogs.helsinki.fi/sbergenh/2015/01/18/tohtoriopiskelija-vuoden-verran/ Sun, 18 Jan 2015 20:02:37 +0000 Pari viikkoa on jo kulunut vuoden 2015 puolella, joten tuli mieleen tehdä katsaus ensimmäiseen vuoteeni jatko-opiskelijana. Semminkin, kun en ole tainnut kovinkaan tarkkaan eritellä täällä blogissa, mitä oikeastaan tutkin. Mutta ihan ensimmäiseksi tuuletan, että sain vielä puolen vuoden apurahan Svenska Litteratursällskapetilta \o/ Turvallisilla vesillä siis seilataan kesäkuun loppuun. Ja sitten vuosikatsaukseen: ensimmäiset kuukaudet menivät aika [&#8230;] (Sophy Bergenheim) Uusia perinnölliselle mahasyövälle altistavia geenimuutoksia tunnistettu suomalaispotilaista http://blogs.helsinki.fi/med-viikonjulkaisu/arkistot/572 Sun, 18 Jan 2015 19:31:43 +0000 Viisikymmentä vuotta sitten mahasyöpä oli maamme yleisin syöpätauti, mutta taudin ilmaantuvuus ei enää yllä kymmenen yleisimmän syöpätaudin joukkoon. Mahasyövän vakavaa luonnetta kuvaa kuitenkin se, että kasvain on maassamme miesten viidenneksi ja naisten kuudenneksi yleisin syöpätauteihin liittyvä kuolinsyy. Vaikka mahasyövän ilmaantuvuus on laskenut jyrkästi länsimaissa, on se maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin syöpätauti ja toiseksi yleisin syöpäkuoleman syy. [&#8230;] (Ari P Ristimäki) Kuuntele http://blogs.helsinki.fi/pheinone/2015/01/17/kuuntele/ Sat, 17 Jan 2015 19:54:20 +0000 sulje antakinsatakipannakinatakinakijou putumputum kapenwasatajakiouou osamua putumputum oooooooooooo &#160; soi antakinsatakinsatakikinasantakisantapi putumputum (Piia Susiluoto) Onnellisuus, nautinto ja merkitys http://blogs.helsinki.fi/hema/onnellisuus-nautinto-merkitys/ Sat, 17 Jan 2015 19:35:32 +0000 Kiinnostuin psykologiasta alun perin, koska halusin tietää, mikä ihmisen tekee onnelliseksi. Minua kiinnosti myös, miksi jotkut ulkopuolisen silmin yltäkylläistä elämää viettävät ihmiset voivat olla hyvin onnettomia, vaikka onnellisuuden luulisi olevan kaikkien äärimmäinen päämäärä. Pohdin alla, mitä onnellisuudesta ajattelen tällä hetkellä. &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/hema/onnellisuus-nautinto-merkitys/">Continue reading <span>&#8594;</span></a> (Matti T J Heino) Rakkauden vaikea taito http://silmatauki.blogspot.com/2015/01/rakkauden-vaikea-taito.html Sat, 17 Jan 2015 15:07:00 +0000 <div>Tartuin uudestaan lempikirjaani – Erich Frommin Rakkauden vaikea taito, jota luen tietyin väliajoin uudestaan ja uudestaan. Frommilla psykologialle ominainen hieman akateemisen etäinen tapa esittää asioita yhdistyy rönsyilevään, leijailevaan ja vapaatyyliseen filosofoimiseen. Hänen ihmisen teoriasta sanotaankin, että se on freudismin ja marxismin sekoitus, eli ihmisen luonne on yhdistelmä biologisia tekijöitä kuten esimerkiksi sukupuolivietistä syntyvistä tarpeista että sosiaalisia kuten esimerkiksi vallitsevasta talousjärjestelmästä asettamista rajoitteista. Itselleni Fromm näyttäytyy aikansa ”viimeisenä humanistina”, joka pelastaa maailmaa opettelemalla latinaa ja hankkimalla Euraasian kansalaisuutta.<o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Hän aloittaa hylkäämällä kokonaan vallitsevan rakkauskäsityksen imelänä, kiiltomaisen mainoksellisena ja harhaanjohtavan vaarallisena nyky-yhteiskunnan tuotteena. Tarkkanäköisenä sosiologina hän aloittaa analyysinsä paljastamalla piilevät asenteet ja odotukset rakkautta kohtaan:<o:p></o:p></div><div><b>”… ei juuri kukaan tule ajatelleeksi, että rakkaudessa voisi olla jotakin, mitä ihmisen pitäisi oppia. […] Useimpien ihmisten mielestä rakkauden ongelma ei ole mitään muuta kuin ongelma, <i>miten tullaan rakastetuksi</i>, eikä suinkaan <i>miten rakastetaan</i>, miten pystytään rakastamaan. Siksi heidän pulmansa on: kunpa minua rakastettaisiin – miten voisin olla rakastettava? Päästäkseen tähän päämäärään he käyttävät erilaisia keinoja. Eräs varsinkin miesten usein käyttämä keino on menestys, pyrkimys esiintyä niin mahtavana ja rikkaana … Eräs toinen, etenkin naisten käyttämä keino on viehättäminen, pyrkimys vaikuttaa ruumiiltaan, vaatetukseltaan jne. niin ’puoleensa vetävältä’ kuin suinkin mahdollista. Muita sekä miesten että naisten käyttämiä keinoja ovat miellyttävä käytös, mielenkiintoinen keskustelu, avuliaisuus, vaatimattomuus ja pidättyväisyys. … Siinä, mitä useimmat meidän kulttuurimme ihmiset kutsuvat rakastettavuudeksi, on lähinnä kysymys kansanomaisuuden ja sexappealin sekoituksesta.”</b><o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Kun sosiologinen maisema on kartoitettu, Fromm pureutuu sen syvempään syntyhistoriaan, johon on vaikuttanut eettis-filosofinen rakkauskäsitys sekä talousjärjestelmä:<o:p></o:p></div><div><br /></div><div><b>”Ihmiset kuvittelevat, että rakastaminen kyllä on yksinkertaista, mutta rakastamisen kohteen, ’sen oikean’ löytäminen – siinä pulma. Tämä luulo perustuu monin tavoin tämän päivän yhteiskunnan kehittymiseen nykyiselleen. … Viktoriaanisena aikana ei rakkaudessa suinkaan ollut ensisijaisesti kysymys välittömästä henkilökohtaisesta kokemuksesta, joka myöhemmin ehkä päätyi avioliittoon. Avioliitto päinvastoin päätettiin sopimuksella, jossa osapuolina olivat asianomaiset perheet, tai sen solmijana esiintyi erityinen puhemies, tai sopimus tehtiin ilman tällaisia välikäsiä. Avioliitto perustui sosiaalisiin näkökohtiin ja rakkauden katsottiin heräävän itsestään avioliiton päättämisen jälkeen. … Meidän koko jokapäiväinen elämämme perustuu ostamishaluun, käsitykseen molemmille osapuolille edullisesta vaihtokaupasta. Nykypäivän ihmisen onni on katsella näyteikkunoita ja ostaa kaikkea mitä hän pystyy ostamaan … Ihmiset katselevat toisiaankin samalla tavoin. Mies etsii miellyttävää tyttöä ja nainen etsii miellyttävää miestä. ’Miellyttävällä’ ymmärretään sellaisten ominaisuuksien sopivaa kokonaisuutta, joista kaikki pitävät ja joilla on senhetkinen huippuarvo persoonallisuusmarkkinoilla. … On kysymys kaupankäynnistä; kohteen tulee olla arvoltaan riittävän haluttu, mutta samalla sellainen joka haluaa minut, ottaen tällöin huomioon minun sekä näkyvät että piilevät varani ja velkani. Kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa silloin, kun he huomaavat löytäneensä toisissaan parhaan mahdollisen markkinoilla saatavissa olevan kohteen, otettuaan tätä ennen huomioon toistensa vaihtoarvoon sisältyvät rajoitukset.”</b><o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Mietin, leikkaako sana kaupankäynti enää kenenkään korvaa. Tuohan oli kirjoitettu vuonna 1956. Onko trophy wife jo muotia? <o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Mitä jos asetelmaa kärjistetään ja jatketaan seuraavalla mielikuvitusleikillä. Mies menee vaimokauppaan, jossa selailee naiskandidaattien CV:itä – täydellisiä luetteloita ulkonäöstä, koulutuksesta, maailmankatsomuksesta, luonteesta, harrastuksista, varallisuudesta. Hänellä on ”valuuttana” omat ominaisuudet, joilla hän pystyy ”ostamaan” itselleen parhaimman vaimon. Olisiko tällainen kuvitteellinen parinvalinta ihanteellinen? Mitä jos ajan myötä jommankumman ”varallisuus” kasvaa, että sillä on varaa ”ostaa” parempi kumppani? Jotkut väittävät vastaan, etteivät he hae parempaa tai huonompaa vaan sopivampaa puolisoa. Tällöin sellaisessa ihmisessä on jokin vain hänelle ominainen, ainutlaatuinen sisin – hänen oma persoonallisuus, mikä tekee mahdottomaksi ihmisten asettamista paremmuusjärjestykseen. Tämä alkaa kuulostaa jo jalommalta, muttei sekään vakuuta maun ja muodin odottamattomilta muutoksilta.<o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Sillä aikaa Fromm jatkaa rakkauden erittelemistä ja siirtyy asian psykologiseen aspektiin:<o:p></o:p></div><div><br /></div><div><b>”Kolmas erehdys, joka piilee sen käsityksen takana, ettei rakkaudessa ole mitään mitä pitäisi oppia, sisältyy siihen, että sekoitetaan keskenään alkuperäinen <i>rakastumisen</i>tunne ja <i>rakastaminen</i> eli rakkauden jatkuminen. Kun kahden ihmisen välillä, jotka ovat ennen olleet toisilleen vieraita, tämä heitä erottava seinä murtuu ja he tuntevat äkkiä olevansa lähellä toisiaan, tuntevat olevansa kuin yksi olento, tämän välittömän yhteyden kokeminen on eräs elämän riemullisimpia ja valtavimpia elämyksiä. Vielä ihmeellisempi ja käsittämättömämpi tämä kokemus on niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat aikaisemmin eläneet syrjässä, eristettyinä, vailla rakkautta. Tämä äkillisen läheisyyden ihme tapahtuu usein helpommin, jos siihen liittyy sukupuolista vetovoimaa ja tyydytystä tai jos se tämän johdosta ylipäänsä vasta syntyykin. Tämänkaltainen rakkaus ei kuitenkaan luonteensa mukaan ole pysyvää. Kun rakastuneet oppivat tuntemaan toisensa, läheisyyden elämys menettää salaperäisyytensä, ristiriidat, pettymykset ja molemminpuolinen ikävystyminen hävittävät vähitellen kaiken alkuperäisen hurmaantumiseen sisältyneen suurenmoisuuden. Alussa he eivät tätä kyllä kaikkea tiedä; tosiasia on, että rakastuneet pitävät toisiinsa hullaantumista rakkautensa voiman mittapuuna, vaikka tämä hullaantuminen on todisteena vain heidän aikaisemmasta yksinäisyydestään.”</b><o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Eräs ystäväni ilmaisi ongelmansa osuvasti – ”en tiedä, odotanko talvea vai kesää”. Oma ihastumisen tunneliekki voi syttyä joko yksinäisyyden pakkasessa, jossa toinen nähdään pelastajana. Tai keskellä aurinkoista päivää, jossa elämän euforia projisoituu heleistä ilmoista puun latvoihin. <o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Ihastumisen tunne laantuu ajan myötä, mikä on adaptaation seurausta. Eräs eloonjäämisen keskeisimmistä mekanismeista on se, että ihminen tottuu kehnoihin oloihin, mutta kääntöpuolena on se, että hän tottuu myös hyviin. <o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Nyt kun järki on haukuttu narsistiksi ja tunne huoraksi, Fromm esittää pelastussuunnitelman – rakkaus on taito. Aikaa vievä ja vaikeasti opittava taito:<o:p></o:p></div><div><br /></div><div><b>”Ensimmäinen askel eteenpäin on tällöin sen seikan tajuaminen, että <i>rakkaus on taito</i>, aivan kuten eläminenkin on taito! Jos meidän pitää oppia rakastamaan, meidän on edettävä aivan samalla tavalla kuin halutessamme oppia minkä muun taidon tahansa: oppia soittamaan, maalaamaan, perehtyä puusepäntyöhön tai lääkärin tai insinöörin ammattiin. … maailmassa ei saa olla mitään mikä merkitsee minulle enemmän kuin tämä yksi asia. Tämä pätee niin musiikissa ja lääketieteessä kuin kuvanveistotaidossa – ja pätee myös rakkaudessa. Ehkä tähän kätkeytyykin vastaus kysymykseen, miksi meidän kulttuurimme ihmiset vain harvoissa tapauksissa pyrkivät oppimaan tätä taitoa, huolimatta siitä että alinomaa epäonnistuvat. Huolimatta voimakkaasta rakkauden kaipuusta kaikkea muuta pidetään tärkeämpänä kuin rakkautta: menestystä, mainetta, rahaa, valtaa – melkein kaikki meidän voimavaramme on keskitetty näiden päämäärien saavuttamiseen, rakkauden taidon oppimiseen sen sijaan emme uhraa juuri mitään.”</b><o:p></o:p></div><div><br /></div><div>Itse luin tätä hienoa kirjaa, kun käsitykseni rakkaudesta olivat yhtä aikaa itsestään selviä ja määrittelemättömiä. Jopa rakkauden määritelmän käsittely voi koskettaa erittäin syvälle juurtuneita ja kipeitä asioita. Itse näkisin, että rakkauskäsityksen muodostuminen on pitkä prosessi, jossa täytyy loksahtaa kohdalleen sellaiset palaset kuin ”minä haluan” ja ”tämä on oikein”. Omat halut ja oikeuskäsitykset muuttuvat elämäntilanteen ja ympäristön mukaan. Kumpikin vaikuttaa toiseen. Omien ristiriitaistenkin halujen sekamelskasta sekä nykyaikaisesta oikeuskäsitysten marketista voi olla vaikeaa valita mitään sopivaa. Itse kuitenkin uskon, että sinnikkään ja rehellisen analyysin avulla voi ellei tavoittaa kokonaan niin ainakin lähestyä totuudellista tilaa.<o:p></o:p></div><div><br /></div><div> </div><div><br /></div> noreply@blogger.com (Mark Sevalnev) Kapteeni käskee: ylevöitykää! http://peruskoulupesula.blogspot.com/2015/01/kapteeni-kaskee-ylevoitykaa.html Fri, 16 Jan 2015 21:47:00 +0000 <div><i>Kirjoittanut Laura Tuohilampi</i><br /><br />Edellisen postauksen <a href="http://peruskoulupesula.blogspot.fi/2015/01/saada-ja-antaa.html">Saada ja antaa</a> kommentointi eteni kutkuttavasti. Päätin vastata viimeisinpään Vihreän varavaltuutetun kommenttiin (<span>Koska et karta keskustelua...)&nbsp;</span><span>kokonaisella uudella tekstillä.</span></div><div><br /></div><div>Olen nimittäin eri mieltä siitä, että ihmisestä olisi tullut pinnallinen leikkivä ihminen, joka ei enää näe, koe eikä kaipaa syvyystasoja, ei rehki, ei tavoittele korkeita. Väitän itse olevani juuri sellainen, jota Vihreä varavaltuutettu menneisyydestä haikailee. En myöskään allekirjoita väitettä, jonka mukaan ennen kaikki oli jotenkin paremmin tai tieto oikeampaa (vaikkakin arvostan kovasti sitä, että V.v.v. nosti asian esiin kiertelemättä;<span>&nbsp;keskustelu asioista on mittaamattoman arvokasta!). Asiat nähtiin suoraviivaisemmin, ja se teki monista asioista enemmän tosia. Tieto on sosiaalista. Ennen ehkä oli helppo todeta tietona, kuinka erilaisuutta tulee kohdella, tuolloin kun erilaisuus tunnettiin huonommin ja sitä hyväksyttiin harvemmin. Koska suuri osa porukasta ajatteli samoin, tämä ”tieto” todella oli oikeaa tietoa, kaikkihan toimivat sen mukaisesti. Emme enää elä tällaisessa maailmassa. Tai maailmamme on vähemmän sellainen. Tieto on todellakin pirstoutunutta, vaihtelevaa, painottuu eri tavoin eri ihmisten mielissä, konteksteissa ja niin edelleen. Siihen en ota kantaa, onko suuntamme hyvä, huono vai jotakin siltä väliltä. Kuitenkin väite siitä, että ennen ajateltiin syvemmin, todella vaatii analyysin taakseen*. Tässä kohtaa trust me ei riitä!</span></div><div><br /></div><div>Mieleeni on jäänyt Helsingin sanomien taannoinen kolumni, jossa kuvailtiin seuraavaa tilannetta: Tutkijat olivat maapallon toisella laidalla kenttähommissa. Kentältä palatessaan he päättivät ottaa purkkeihin sinisiä toukkia. Leirille palatessa kaikki toukat olivat syöneet toisensa. Tutkijat hämmästyivät: siniset toukat olivat eläneet sulassa sovussa, mutta ilmeisesti riittävää etäisyyttä pitäen. Purkkeihin - ja liikaan läheisyyteen - jouduttuaan tapahtui sitten jokin naksahdus. Miksi? Kolumnissa pohdittiin sitä, kuinka kukaan voi tuntea tylsyyttä, kun maailmassa on näin merkillisiä asioita selvitettävänä.&nbsp;</div><div><br /></div><div>Mietin usein näitä sinisiä toukkia. Olen juuri sellainen, joka keksisi tekemistä vaikka betonikaapissa.</div><div><br /></div><div>Olen ikäni ollut motivoitunut, innostunut, sinnitellyt, jaksanut, uurastanut ja mitä näitä sanoja nyt on. Tykkäsin oppimisesta aina. Minulle oli ihan yksi hailee, tehtiinkö vain kirjasta, oliko opettaja huono - toki muistan erittäin positiivisena kouluaikojen hyvät hetket ja kivat opet. Mutta oppimiseeni tai mielenkiintooni ulkoiset puitteet eivät pahemmin vaikuttaneet. Kysymys kuuluukin: <i>mikseivät kaikki muut olleet yhtä innostuneita?</i> Miksi muiden mielestä oppiminen oli mälsää? Miksi omista oppilaistani ehkä yksi per ryhmä on ilman muuta innostunut, ja suurinta osaa täytyy <i>motivoida</i>?</div><div><br /></div><div>Olen parhaillaan viimeistelemässä tutkimusartikkelia, jossa käsitellään oppilaiden kokemusta heidän matematiikan tunneistaan. Olen tehnyt analyysin siitä, kuinka usein oppilas kuvaa aitoa innostusta matematiikan oppimista kohtaan. Useiden satojen tutkittavien joukossa näitä oppilaita oli alle kymmenen. Mikä mielenkiintoisempaa, nämä harvinaisuudet löytyivät kaikenlaisista oppimisympäristöistä. Karmeilta opettajilta, mahtavilta opettajilta, häirikköluokista, ihanneluokista. Kaikkiin muihin oppilaisiin vaikutti suuresti opettajan kamaluus tai mahtavuus, ryhmän positiivisuus tai negatiivisuus. Vain nämä ihmeellisesti innostuneet näyttivät olevan tyystin välinpitämättömiä ympäristölleen. Ehkä minäkin olin yksi heistä. Onnekseni, sillä täytyy sanoa, että kivempaa se minusta on kun uurastuksen jälkeen tajuaa jotakin, verrattuna vaikka telkkarin katseluun ja poppareiden syöntiin.&nbsp;</div><div><br /></div><div>Mutta kasvatustieteilijä ei voi mennä julistamaan maailmalle: ryhdistäytykää! Kasvatustieteilijän kannattaa selvitellä, millaiset suorat tai epäsuorat maailmankaikkeuden nyrjähdykset saavat aikaan muutosta. Tätä kaikkea pohtiessaan kasvatustieteilijä tulee myös huomanneeksi, että todellisuus todella on häilyvä, että arvoilla on yllättäen monet kasvot, ja että asiat ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Silloin kasvatustieteilijä ajattelee maailmankaikkeuden naurettavia spiraaleja, miljardeja vuosia ja oman muutaman vuosikymmenensä suhdetta niihin, laittaa koneen kiinni ja painuu ansaitulle levolle.&nbsp;</div><div>V.v.v., kiitos innoituksesta kokonaiseen postaukseen!</div><div><br /></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0"><tbody><tr><td><a href="http://2.bp.blogspot.com/-nk5sz8KxePk/VLmBKsJc6dI/AAAAAAAAAxA/tLRHHTbvqRM/s1600/IMG_2393.jpg" imageanchor="1"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-nk5sz8KxePk/VLmBKsJc6dI/AAAAAAAAAxA/tLRHHTbvqRM/s1600/IMG_2393.jpg" height="230" width="320" /></a></td></tr><tr><td>Laura noin 7-v. Taidenäyttely. <br />Toisin sanoen kymmenittäin leikattuja ja seinään teipattuja suttauksia. Ja meillä oli&nbsp;Nintendo, videot, ja muovikrääsäleluja!</td></tr></tbody></table><div><br /></div><div></div><div><br /></div><div><br /></div><br /><div>*Hesarissa oli 10.1.2015&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1420782889868">kirjailija Jari Ernroothin haastattelu</a>, jossa esiteltiin ajatuksia nykyajan pinnallisuudesta ja sivistymättömyydestä: kuinka nykyään arvojen puute ja hyvinvoinnin tavoittelu estää sivistymisen, ja kuinka tarvitsisimme enemmän ylevyyttä. Jutussa esitettiin, että alkoholia juodaan nyt enemmän, elintasosairaudet painavat,<span>&nbsp;ja rikollisuustilastotkaan "eivät hyvältä näytä", mutta kummempaa lähdekritiikkiä ei esitetty. Eikö kuutisenkymmentä vuotta sitten eletty vielä jälleenrakennuksen aikaa, jolloin rahaakin oli vähemmän? Oliko alkoholi vaikeammin saatavilla? Johtuuko lisääntynyt alkoholinkäyttö siis ylevyyden katoamisesta ja sivistyksen loppumisesta vai jostakin paljon käytännöllisemmästä? Entä ovatko elintasosairaudet lisääntyneet, koska meiltä nykyään puuttuu sivistys ja moraali? Vai johtuisiko se ainakin osittain eliniän kasvusta, työkulttuurin murroksesta sekä muusta konkreettisesta, joka ympärillämme on vähentänyt liikkumisen &nbsp;tarvetta? Rikostilastoista en tiedä, mutta tietääkseni nykyään ainakin tupakointi on vähentynyt, samoin nuorten alkoholinkäyttö, ja lisääntynyt masennuskin lienee osittain selitettävissä lisääntyneellä diagnosoinnilla. Me todella voimme hyvin, nyt, tässä ajassa. Murheet, joita kansakuntamme selvittelee, ovat valovuosien päässä todellisista ongelmista. Se, että vieläkin kohtaamme ratkaistavia asioita, ei osoita mitään yleistä rappiotumista toisin kuin medissa välillä niin mielellään toitotetaan.&nbsp;</span></div><div><span><br /></span></div><div><span>Minua aina puistattaa, kun joku laukoo yksinkertaistuksia. Ihanko todella ihminen lajina parissa vuosikymmenessä tyhmenee ja huononee? Eikö siis niin, että sokea partamieheen uskominen vain <i>korvautuu</i> sokealla omppuun uskomisella, vaan niinkö, että jonkin tyypin (ja tämän vanavedessä kulkevien haaskalintujen) sanan seuraaminen oli ylevää, ja sen vuoksi piti kymmenyksetkin maksaa, ja jonkin toisen (ja tämän vanavedessä kulkevien haaskalintujen) ideoiden seuraaminen onkin sivistymätöntä ja merkki lajin tyhmentymisestä, etenkin jos siihen liittyy ainoakaan euro?&nbsp;</span><br /><span><br /></span><span><br /></span></div> noreply@blogger.com (Laura Tuohilampi) Verkkomaailman Maxwell Smartit http://sanojavapaita.blogspot.com/2015/01/verkkomaailman-maxwell-smartit.html Fri, 16 Jan 2015 13:17:00 +0000 Suomessa tämän viikon aiheita on ollut&nbsp;<a href="http://www.defmin.fi/files/3016/Suomalaisen_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoja.pdf" target="_blank">puolustusministeriölle laadittu raportti</a>&nbsp;Suomen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoiksi. Tarkoituksena raportissa ja sen pohjalta tehtävissä suunnitelmissa&nbsp;on säätää laissa Suomen tiedustelutoiminnasta niin kotimaassa kuin ulkomailla.<br /><br />Lainsäädännön tarpeellisuudesta keskusteltaessa on annettu kuva, että koska lainsäädäntö puuttuu, ei Suomella ole mahdollisuuksia tehokkaaseen tiedustelutoimintaan. Tämä kuva palvelee hyvin niitä, jotka haluavat Suojelupoliisista lakisääteisen siviilitiedusteluviranomaisen ja Suomeen tehokkaan lakisääteisen tiedusteluorganisaation. Näissä argumenteisa tulee painottaa sitä, että niissä puhutaan nimenomaan lainsäädännöstä. Suomessa viranomaistoiminnan perustuminen lakiin on toki ollut perustana aina, mutta todellisuudessa tiukka lakisidonnaisuus ja samaten perusoikeuksien kunnioittaminen ovat nousseet kunnolla esiin vasta 1990-luvulla. Sitä ennen ja osittain sen jälkeenkin asioita on tehty tai ainakin yritetty tehdä ilman lakien säätämistä tai perusoikeuksien huomioimista.<br /><br />Herää siis kysymys, että millainen todellisuuspohja on väitteillä, että ilman perusoikeuksia huomioivaa lainsäädäntöä Suomella ei ole tehokasta tiedustelutoimintaa. Monia muitakin julkisen vallan toimia on tehty ennen 1990-lukua ja vuoden 2000 perustuslakia ilman lainsäädäntöä, monia asioita on tehty sen jälkeen ilman lainsäädäntöä vaikka perustuslaki ja oikeustiede kuinka edellyttäisivät kyseisen toiminnan tai asian säätämistä lailla.<br /><br />Ihanko oikeasti siis idän ja lännen välissä tasapainoilleella Suomella, jonka virkamiehiä, kansalaisia ja erilaisia edustajia on toiminut runsaasti kansainvälisissä tehtävissä ja jonka passilla on kautta aikojen päässyt melko vaivatta käytännössä kaikkiin maailman valtioihin, ei ole ilman erillistä lakia minkäänlaista tiedustelutoimintaa?<br /><br /><br />Suomella ei ole siis ollut tiedustelutoimintaa aikana, jolloin esimerkiksi poliisi käytännössä määritti itse toimivaltansa. Tai aikana, jolloin poliisin toimivalta oli jo sidottu lakiin ja poliisin ylittäessä toimivaltansa silloinen sisäministeri totesi, että "jos poliisi on ylittänyt toimivaltuutensa, tulee poliisin toimivaltuuksia lisätä". Aikana, jolloin poliisin ja muiden viranomaisten valvontaoikeuksia on kasvatettu useilla pienillä uudistuksilla. Näin siis varsin suuressa ja näkyvässä varsinaisessa poliisiorganisaatiossa. Silti pitäisi uskoa, että salainen ja pienen piirin harjoittama tiedustelutoiminta niin kotimaassa kuin ulkomailla olisi lapsenkengissä, koska siitä ei ole olemassa lakia. Totuuttahan ei tiedetä ja jos tiedettäisiin, siitä ei saisi kertoa.<br /><br />Kiteytettynä nyt siis halutaan uuskieleen verhottuna, että lakisääteisesti voidaan:<br />- valvoa epäilyttävää toimintaa ja epäilyttäviä&nbsp;ihmisiä Suomessa<br />- valvoa epäilyttävää toimintaa ja epäilyttäviä ihmisiä Suomen rajojen ulkopuolella<br />- tarkkailla Suomen kohdistuvia uhkia tarvittaessa rikkomalla ulkomaiden lainsäädäntöä<br />- estää epäilyttäviä ihmisiä ja muiden maiden tiedustelijoita rikkomasta Suomen lakeja ja etuja<br />- tarkkailla verkoissa tapahtuvaa tietoliikennettä epäilyttävän toiminnan ja epäilyttävien ihmisten löytämiseksi.<br /><br /><br />Eihän tässä mitään sillä elämme maailmassa, jossa Suomeenkin voi kohdistua uhkia niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kyberturvallisuus on päivän sana ja yhteiskunnan haavoittuvuus eri tasoilla on kasvanut nimenomaan verkottumisen kautta. Samaten on mukavaa, jos myös suomalaiset jamesbondit voivat seikkailla maailmalla turvaamassa meidän kaikkien etuja. Saati se, että jos kaikki muut tekevät sitä, niin miksei sitten Suomi.<br /><br />Nämä siis yleisesti ehdotuksesta ja keskustelusta. Merkittävin kohta on liikenne- ja viestintäministeriönkin esiin nostama verkkovalvonta, joka on osuvin termi kuvaamaan sitä, että massamuotoisesti tarkkaillaan viestiliikennettä. Valvonnan vaikutuksia kilpailukykyyn, datakeskusten tai toimintojen sijoittumiseen on hankala uskoa, koska verkossa on muutenkin laillista tai laitonta valvontaa ja vakoilua. Sen vuoksi yritykset ja toivottavasti myös valtiot ymmärtävät suojautumisen, kryptauksen ja myös internetistä irrallisten verkkojen&nbsp;merkityksen kun kyse on todella salaisesta, arkaluonteisesta tai vaikka liiketaloudellisesti merkittävästä kamasta. Jos yrityksen sijoittuminen tai tuotekehittely on kiinni siitä, että onko jossain valtiossa laissa säädettyä verkkovalvontaa tai ei, niin yrityksellä on jo tietoturvassa paljon suurempia ongelmia.<br /><br /><br />Tavallisen ihmisen kannalta verkkovalvonnassa on kyse siitä, että yksityisyyden suojaan kuuluva luottamuksellisen viestinnän suoja voidaan murtaa ja sitä kautta arkaluonteisetkin tiedot päätyvät viranomaisille. Yksityisyyden suoja on ihmis- ja perusoikeus. Ihmis- ja perusoikeuksien tulisi olla demokraattisen yhteiskunnan itseisarvoja, joiden rajoittaminen edellyttää erityisen painavia perusteita.<br /><br />Populistisissa puheenvuoroissa perusoikeuksien ja erityisesti perusoikeusoppineiden väitetään suojelevan rikollisia. Todellisuudessa perusoikeudet suojelevat kaikkia. Useasti myös väitetään, että rehellisillä ihmisillä ei ole mitään pelättävää, mutta kuinka moni on todellisuudessa aina rehellinen. Toisekseen kyse on valvonnassa aina&nbsp;myös tietojen yhdistämisestä, joka saattaa tehdä muuten "rehellisestä" ihmisestä epäilyttävän. Samaten on olemassa aina natsikortti eli emme tiedä tällä hetkellä sitä, että millaiset asiat tai tiedot voivat olla ensi vuonna tai kymmenen vuoden päästä lainvastaisia, epäilyttäviä ja millainen valvontakoneisto silloin toimii. Tämä on toki se pahin foliohattuteoria, mutta lähtökohtaisesti mitä vähemmän arkaluonteisia, yksityisiä ja omasta mielestämme salaisia tietoja muut voivat tietää, niin sitä parempi.<br /><br /><br />Periaatteellisten ongelmien lisäksi ongelma on tietenkin valvonta. Työryhmän mukaan valvontaa hoitaisivat oikeusasiamies, oikeuskansleri ja tietosuojavaltuutettu eli kolme jo ennestään ylityöllistettyä viranomaista. Yhdysvalloissa tiedustelun valvontaa varten on omat elimensä ja silti siellä niin kotimaan- kuin ulkomaantiedustelu on rikkonut lakeja ja toimivaltuuksia.<br /><br />Toisekseen Suomessa on samaan aikaan menossa poikkeuksellinen Aarnio-oikeudenkäynti ja Mika Myllylän tietoihin liittyvissä tapauksissa esitutkinnassa oli 136 poliisia, joista 72 tuomittiin poliisirekisterien asiattomasta käytöstä (Anneli Auerin osalta esitutkinnassa on noin sata poliisia. Viikko sitten poliisijärjestöjen liiton mukaan poliisin tietourkintatapauksissa on kyse&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1420686975987?jako=85812d315f3086990849b1f02d046948&amp;ref=fb-share" target="_blank">yksittäisten poliisien syyllistämisestä</a>&nbsp;eli ongelma ei ole se, että poliisi rikkoo lakia ja ihmisten yksityisyyden suojaa vaan se, että siitä jäädään kiinni&nbsp;ja kunnon ohjeistusta rekisterien käyttöön ei ole. Kyse on toki ohjeistuksesta, mutta myös asenteista eli rekistereissä olevia tietoja ei kunnioita vaan ilman syy-yhteyttä tarkastellaan ihmisten tietoja. Tämän vuoksi ei ole kunnon ohjeita, tämän vuoksi poliisit ovat katsoneet tietoja ja tämän vuoksi tietojen katsomisen tuomitsemista paheksutaan.&nbsp;Eli kun järjestelmät, ohjeet ja asenteet mahdollistavat ihmisten tietojen hyvinkin satunnaisen ja laajamittaisen tarkastelun, niin huomattavasti salaisemmin toimivalle viranomaiselle pitäisi antaa valtuudet määritellä, mitä tietoja verkkoliikenteessä seurataan, tallennetaan ja kuka&nbsp;tietoja katsoo ja yhdistää.<br /><br />Kolmanneksi viranomaisten omat tietojärjestelmät ovat usein yhteydessä yleisiin tietoverkkoihin eli nekin voidaan murtaa ja sitä kautta tiedot voivat levitä aivan yllättäviin käsiin. Aina tietoa ei välttämättä myöskään katoa vaan tietoa voidaan lisätä&nbsp;salaa tai ainakin ilman tarkoitusta, kuten Putin epäiltyjen listalla osoitti.<br /><br /><br />Neljänneksi massamuotoinen verkkovalvonta ei ole asiantuntijoiden mukaan tehokasta ja esimerkiksi Ruotsissa FRA-lakia puolustetaan yleisillä kommenteilla, että se on estänyt esimerkiksi terrori-iskuja. Luonnollisesti näissä asioissa salaileminen on normaalia ja julkisuus vaarantaisi tiedonhankinnan, mutta silti massavalvontaa harjoittajien tiedotus massavalvonnan tehosta on aika epämääräistä. Etenkin kun tiedottaja on se, joka tekee massavalvontaa ja haluaa edistää siis omaa asiaansa. Viidenneksi oikeat terroristit ja muut pahikset tietävät olevansa valvottuja, jolloin kiinni jäävät&nbsp; tyhmimmät tai sitten ihan vain tyhmyydestä sakotetaan jotain sinällään viatonta. Hiukan huonoa huumoria, huonoa tuuria,&nbsp;tyhmyyttä ja/tai humalatila niin se legendaarinen rehellinen kansalainen, jolla ei ole mitään pelättävää, voi päätyä valvonnan tutkalle. Sinne joutumisen jälkeen taas muutkin toimet voivat näyttää epäilyttäviltä, vaikka eivät oikeasti&nbsp;olisi.<br /><br /><br />Ei minulla ole suurta mielenkiintoa räjähtää palasiksi terrori-iskussa, mutta kun puhutaan summittaisesta ja kohdentamattomasta valvonnasta, niin silloin pitää noudattaa erityistä varovaisuutta ja juuri sen takia on olemassa ihmis- ja perusoikeudet. Ne eivät ole sattumalta syntyneet ja saaneet merkitystään aikana, jolloin ihmisillä on ollut laajasti kokemusta totalitaarisista poliisivaltioista. Ihmis- ja perusoikeuksien suojaa voidaan nakertaa pala palalta ja yleinen turvallisuus on erittäin houkutteleva argumentti pala palalta tehdä suojaan reikiä.<br /><br />Suomella on hyvä olla tiedustelua niin Suomessa kuin ulkomailla ja on hienoa, että toiminta pyritään perustamaan lakiin. Esitetyn kaltaisen massavalvonnan teho on vain oma kysymyksensä. Paljon tehokkaampaa on panostaa suojautumiseen erilaisilta uhilta etenkin verkkomaailmassa. Samaten on tehokkaampaa panostaa muihin tiedonhankintamenetelmiin, koska verkkoa ja puhelinta osataan varoa. Poliisilla on nykyiselläänkin oikeus valvoa eri keinoin tietyn epäilykynnyksen jälkeen yksittäisiä ihmisiä. Yleisluonteinen massavalvonta on aina eri luokan toimenpide kun perusteltu yksilöön kohdistuva valvonta ja tarkkailu.<br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /> noreply@blogger.com (Riku Neuvonen) Poskisuudelmia ja saunomista Mukkulan kartanossa – Tiedottajakoulutus 30 vuotta http://blogs.helsinki.fi/leimahduksia/2015/01/16/poskisuudelmia-ja-saunomista-mukkulan-kartanossa-tiedottajakoulutus-30-vuotta/ Fri, 16 Jan 2015 08:19:53 +0000 Miltä kuulostaisi opiskelu viikon internaattijaksolla Mukkulan kartanossa? Entä saunominen muiden kurssilaisten ja kouluttajien kanssa? Poskisuudelmat tai yölliset kulkemiset ikkunasta majoitustiloihin, kun ovet olivat jo lukossa. Muun muassa tällaisia muistoja liittyy Lahden Tiedottajakoulutuksen 30-vuotiseen historiaan. Lahden Tiedottajakurssi käynnistyi Lahdessa entisellä synnytyslaitoksella Oikokadulla maaliskuussa 1985. Myöhemmin koulutusta on järjestetty Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa ja Mukkulan kartanossa, jossa järjestettiin alkuvuosina [&#8230;] (Elisa Kaukolahti) Ei edelleenkään pelkästään rakenteellista http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2015/01/15/ei-edelleenkaan-pelkastaan-rakenteellista/ Thu, 15 Jan 2015 18:10:00 +0000 Suomen taloudessa on rakenteellisia ongelmia. Sitä ei käy kiistäminen. Taloudellisen kasvun puute on todellinen vaiva, jonka vaikutukset tuntuvat suomalaisten elämässä nyt ja lähivuosina. Silti on liioittelua Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan Paavo Raution tapaan väittää, että &#8221;ta­lou­den on­gel­ma ei ole suh­dan­ne­luon­tei­nen&#8221;. Tasavallan &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2015/01/15/ei-edelleenkaan-pelkastaan-rakenteellista/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Sakari Heikkinen) Didaktiikan historiaa biologian ja maantieteen opettajalle (Natura-lehteen ehdotettu artikkeli) http://blogs.helsinki.fi/maahlber/2015/01/15/didaktiikan-historiaa-biologian-ja-maantieteen-opettajalle-natura-lehteen-ehdotettu-artikkeli/ Thu, 15 Jan 2015 16:01:31 +0000 Didaktiikan historiaa biologian ja maantieteen opettajalle Erityisesti biologian ja maantieteen didaktiikan historiasta sekä ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen didaktiikasta Vuonna 2012 ilmestyi kokoomateos ainedidaktiikoista tutkimusaloina ja tiedonaloina (Kallioniemi &#38; Virta (toim.) 2012). Siinä Eloranta ja Yli-Panula kirjoittavat biologian didaktiikasta ja Cantell, Rikkinen ja Tani maantieteen didaktiikasta. Näissä kirjoituksissa on runsaasti puutteita. Olen tehnyt elämäntyöni näillä [&#8230;] (Mauri Åhlberg) http://blogs.helsinki.fi/kuukaudenkansatieteilija/2015/01/15/85/ Thu, 15 Jan 2015 13:20:14 +0000 Anna Kangas, amanuenssi Opiskeluajaltani (vuodet 1996 &#8211; 2001) Helsingin yliopistossa ovat lämpimimpinä muistoina säilyneet hetket ja retket opiskelukavereiden kanssa. Tiivis porukka ja hienot yhdessä koetut vuodet ovat jättäneet jälkeensä verkoston, josta on ollut paljon iloa ja hyötyä myös työelämässä. Kokoonnumme &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/kuukaudenkansatieteilija/2015/01/15/85/">Continue reading <span>&#8594;</span></a> (S Katarina Koskiranta) Kouluttaudu psykoterapeutiksi Helsingin yliopistossa! http://blogs.helsinki.fi/psykiatria-erikoistuminen/2015/01/15/kouluttaudu-psykoterapeutiksi-helsingin-yliopistossa/ Thu, 15 Jan 2015 10:06:43 +0000 Psykoterapeuttikoulutusohjelmat on suunniteltu eri terveydenhuollon potilasryhmille ja hakuaika syksyllä alkaviin koulutuksiin on 16.2.–27.3.2015. Haettavana on useita eri koulutusohjelmia nuorten, aikuisten sekä varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuteiksi. Koulutus suoritetaan työn ohessa kolmessa-neljässä vuodessa. Koulutukseen voivat hakea ne lääketieteen lisensiaatit, joilla on vähintään kaksi &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/psykiatria-erikoistuminen/2015/01/15/kouluttaudu-psykoterapeutiksi-helsingin-yliopistossa/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Taru Suppula) Forthcoming events in 2015 http://blogs.helsinki.fi/capitalism-and-society/2015/01/forthcoming-events-in-2015/ Sun, 11 Jan 2015 18:13:42 +0000 [11.12015] See the latest updates on forthcoming events in 2015. (ekuorela) Uuden vuoden lupauksia http://blogs.helsinki.fi/opiskelu-avoimessa/2015/01/10/uuden-vuoden-lupauksia/ Sat, 10 Jan 2015 14:00:18 +0000 Uusi vuosi 2015 on vaihtunut ja lomat vietetty ja arkeen palaaminen alkanut. Joululoman aikana tein yhtä koulutehtävää – opiskelija ei lepää lomillakaan ;-), no joo, aikaa oli tehtävään tekemiseen hyvin ja turha kasata liikaa tehtäviä yhteen nippuun vaan jakaa niitä tasaisesti pitkin vuotta, sen olen oppinut. Aiemmin oli keskustelua täällä palstalla siitä, miten yksin opiskelija [&#8230;] (Maria Rajakari) Kouluttaudu Moodle-opettajaksi verkossa http://ok.helsinki.fi/2015/01/kouluttaudu-moodle-opettajaksi-verkossa/ Fri, 09 Jan 2015 11:19:55 +0000 Maailmanlaajuinen, opettajille suunnattu Teaching with Moodle -MOOC-kurssi (massive open online course) käynnistyy 11.1.2015. Kurssi sopii hyvin omatoimisen Moodleen perehtymisen tueksi Moodlea käyttäville tai käyttöä suunnitteleville opettajille. Kurssin kesto on 4 viikkoa ja se pidetään englanniksi. Viikottainen työmäärä tulee olemaan noin &#8230; <a href="http://ok.helsinki.fi/2015/01/kouluttaudu-moodle-opettajaksi-verkossa/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Erja Mattila) Opettajaksi opiskelevat videoimassa http://blogs.helsinki.fi/ovesteri/2015/01/07/opettajaksi-opiskelevat-videoimassa/ Wed, 07 Jan 2015 07:38:29 +0000 Kollegani kysyi, miten opiskelijat voisivat videoida opetusharjoittelun oppimistilanteita. Olemme tutkineet videoinnin hyödyntämistä opetusharjoittelun yhteydessä. Nyt kuitenkin opiskelijat ovat itse videoimassa, mikä muuttaa tilannetta. Vaikka asiassa on monta puolta, laittaisin opettajaopiskelijoiden videoinnit YouTubeen tai Vimeoon, jotta videoiden katselu, ja sitä kautta pedagoginen käyttö, onnistuisi mahdollisimman monilla päätelaitteilla (eri tietokoneet, tablet-laitteet, älypuhelimet, jne.). Näistä palveluista on opiskelijoiden [&#8230;] (Olli Vesterinen) Kuvia taimistojen käyttöön http://blogs.helsinki.fi/avainola/2015/01/03/kuvia-taimistojen-kayttoon/ Sat, 03 Jan 2015 14:03:33 +0000 Olen lisännyt blogiini sivun, josta löytyy vapaasti käytettäväksi ottamiani atsalealajikkeiden kuvia myös isommalla resoluutiolla. Nuo kuvat ovat käytettävissä ilman korvausta markkinointi- ja tiedotustarkoituksiin esimerkiksi taimistojen kuvastoissa tai linkitettynä nettiin. Kuvista saa myös rajata haluamansa yksityiskohdan. Kuvien jälleenmyynti on kielletty. Myös &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/avainola/2015/01/03/kuvia-taimistojen-kayttoon/">Lue loppuun <span>&#8594;</span></a> (Anu Väinölä) Tohtoritakuu Tieteen päivillä http://www.tohtoritakuu.fi/2015/01/03/tohtoritakuu-tieteen-paivilla/ Sat, 03 Jan 2015 09:56:48 +0000 Kirjamme ilmestyminen lähestyy! Kirja on nyt taitossa, ja näillä näkymin saamme sen painosta vielä tammikuun aikana. Olemme puhumassa kirjastamme ja esittelemässä sitä myös Tieteen päivillä, osana Tiedettä kahvilassa -tapahtumaa. Art Housen kustannuspäällikkö Urpu Strellman toimii haastattelijana. Tilaisuus on torstaina keskiviikkona &#8230; <a href="http://www.tohtoritakuu.fi/2015/01/03/tohtoritakuu-tieteen-paivilla/">Jatka lukemista <span>&#8594;</span></a> (Kimmo) http://blogs.helsinki.fi/rotkirch/2015/01/03/422/ Sat, 03 Jan 2015 07:29:46 +0000 Lycklig, älskad, rik? För femhundratusen år sedan satt någon på stranden och ristade i en snäcka med en hajtand. Det blev ett sicksack, snyggt i vitt mot musslans brunsvarta skal. Skalet hamnade långt senare i en arkeologisk samling, fraktades från Indonesien till Holland och samlade damm i en låda tills det upptäcktes av en slump. [&#8230;] (rotkirch) Orientaatioprojektista Kiinassa http://blogs.helsinki.fi/reunamo/2014/12/31/orientaatioprojektista-kiinassa/ Wed, 31 Dec 2014 14:47:49 +0000 Xinhuanet on Kiinan johtava uutiskanava. Xinhuanetissä on julkaistu Orientaatioprojektin sisältöjä kartoittava haastattelu, jossa pohditaan oppimisen, hyvinvoinnin ja liikkumisen välisiä yhteyksiä. Oppimista on voi erottaa ihmisen toiminnan kokonaisuudesta ja hänen elämäntilanteestaan, eikä se ole tarpeenkaan. Tulee olemaan jännittävää nähdä, miten oppiminen ja fyysinen aktiivisuus liittyvät oppimiseen Suomessa ja Aasiassa. Katso haastattelu tästä. (reunamo) Voimakkaat sateet jatkuvat Kaakkois-Aasiassa – Thaimaan eteläosat katastrofialuetta http://blogs.helsinki.fi/parikka/2014/12/28/voimakkaat-sateet-jatkuvat-kaakkois-aasiassa-thaimaan-etelaosat-katastrofialuetta/ Sun, 28 Dec 2014 19:11:24 +0000 Yle uutiset Ulkomaat 28.12.2014 klo 17:33: &#8221;Sääennusteet lupaavat rajujen sateiden ja voimakkaiden tuulten jatkuvan edelleen tulevina päivinä Kaakkois-Aasiassa. Voimakas koillismonsuuni tuo edelleen sadealueita kohti Thaimaata, Malesiaa, Indonesiaa ja Sri Lankaa. Pitkään jatkuneet rankkasateet ovat aiheuttaneet laajoja tulvia, joiden takia jo yli 200 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Malesiassa kahdeksan ihmistä on saanut surmansa tulvissa [&#8230;] (Raimo Parikka) Kenttätöissä Marokossa: Sateiden jälkeen http://blogs.helsinki.fi/kehy-valiokunta/kenttatoissa-marokossa-sateiden-jalkeen/ Sun, 28 Dec 2014 13:24:41 +0000 Marraskuun lopussa tapahtui ihme: Kaakkois-Marokossa satoi eniten vettä kolmeenkymmeneen vuoteen. Piinaavan kuivuuden tuoma ahdistus muuttui ensin iloksi ja sitten peloksi, kun vettä satoi ja satoi vaan. Kuivat jokiuomat täyttyivät yli äyräidensä ja halkeillut maa muuttui mutavelliksi. Päivästä toiseen uutisissa näytettiin &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/kehy-valiokunta/kenttatoissa-marokossa-sateiden-jalkeen/">Continue reading <span>&#8594;</span></a> (Alina) Suomalaisen televisiotarjonnan kuvaus 2014 http://blogs.helsinki.fi/crc-centre/2014/12/16/suomalaisen-televisiotarjonnan-kuvaus-2014/ Tue, 16 Dec 2014 12:19:51 +0000 Tutkimuksen pääasiallisena kohteena on suomalainen televisiotarjonta maanpäällisessä lähetysverkossa. Tutkimus koskee Yleisradio Oy:n julkisen palvelun televisiokanavia sekä toimiluvanvaraisia televisiokanavia. Lisäksi raportissa tarkastellaan maksullisia televisiopalveluita ja internetpohjaista televisiotarjontaa. Tutkimuksen tilaaja on Liikenne- ja viestintäministeriö. Projektin vastuullinen johtaja on TaT, tutkimusjohtaja Mikko Villi &#8230; <a href="http://blogs.helsinki.fi/crc-centre/2014/12/16/suomalaisen-televisiotarjonnan-kuvaus-2014/">Continue reading <span>&#8594;</span></a> (Mikko Villi) Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille keväällä 2015 http://www.gradutakuu.fi/2014/12/11/kirjoittamisen-kurssi-graduntekijoille-kevaalla-2015/ Thu, 11 Dec 2014 07:52:50 +0000 Ensi keväänä Helsingin yliopiston Kielikeskus järjestää peräti kolme kirjoittamisen kurssia graduntekijöille, yhden ruotsiksi ja kaksi suomeksi. Kurssien tavoitteena on edistää gradujen valmistumista sekä tehdä gradun tekemisestä yhteisöllisempää. Kurssilla tehdään jonkin verran gradun tekemistä tukevia kirjoitusharjoituksia, asetetaan yhdessä tavoitteita sekä keskustellaan gradun tekemisestä. Suuri osa kurssityöskentelystä tapahtuu kiinteissä pienryhmissä, ja siksi olisi tärkeää, että osallistujat pystyvät [&#8230;] (Kimmo) Lopussa kiitos seisoo http://blogs.helsinki.fi/medopetus/2014/12/11/lopussa-kiitos-seisoo/ Thu, 11 Dec 2014 06:48:54 +0000 Loka-marraskuu ovat olleet työntäytteisiä. Perin vuosia sitten L6s Akuuttilääketieteen kurssin, joka oli alunperin anestesiologien ja sisätautilääkärien yhteinen. Kurssi piikkinä lihassani &#8211; eihän näitä asioita voi power pointeilla opettaa! Lopulta hyväksyin tilanteen, käärin hihani ja pistin kaiken uusiksi, kurssin nimeä myöten. Hain EVO-rahaa, hain toistamiseen ja sainkin jättipotin: rahaa simulaatiolaitteiston ostamisen ja kahden määräaikaisen opettajan palkkaan. [&#8230;] (Leila Niemi-Murola) Vaasa 1918 http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/12/09/vaasa-1918-2/ Tue, 09 Dec 2014 18:15:53 +0000 &#160; (Esitelmä tapahtumista Vaasassa 1918, pidetty 1.12.2014.) Vaasan kaupunki oli vuoteen 1918 saakka voi sanoa tavallinen pohjoissuomalainen läänin pääkaupunki. Vaasassa oli asukkaita noin 21 000, runsaasti vähemmän kuin puolet siitä, mitä esimerkiksi Tampereella, Turussa ja vaikkapa Viipurissa. Suomen julistautuminen itsenäiseksi kuudes joulukuuta 1917 ei mitenkään erityisesti muuttanut juuri Vaasan asemaa. Se jatkui entisellään, mutta ei [&#8230;] (Ylikangas Heikki)