Yleinen mikrobiologia

Opetus | Opintoneuvonta | Tutkimus | Yhteystiedot | Vastuuprofessori

Yleinen mikrobiologia tutkii bakteerien, virusten, sienten, levien ja alkueläinten elintoimintoja, rakennetta sekä niiden hyödyntämistä biotekniikassa. Mikrobiologian saavutukset vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme mm. elintarvike- ja lääketeollisuuden, biotekniikan sekä ympäristöntutkimuksen kautta. Elintoimintojen säätelyä ja vaikutusmekanismeja molekyylitasolla selvittävä tutkimus perustuu suurelta osin mikrobeilla suoritettuihin kokeisiin. Mikrobit toimivat luonnossa välttämättöminä hajottajaorganismeina, ja niiden käyttö jätteiden ja myrkkyjen hajottamisessa on mikrobiekologisen tutkimuksen ansiosta jatkuvasti lisääntymässä. Bioteknisissä tuotantoprosesseissa mikrobien asema on keskeinen.

Lääketieteellinen mikrobiologia tutkii sairauksia aiheuttavia mikrobeja ja etsii keinoja, joilla estää niiden leviäminen. Molekyylibiologisilla menetelmillä on nykyisin keskeinen asema kaikilla mikrobiologian osa-alueilla. Mikrobiologian on viimeaikoina mullistanut useiden mikrobien genomien emäsjärjestyksen selvittäminen, mikä mahdollistaa mikrobien elintoimintojen yksityiskohtaisen ymmärtämisen.

Yleisen mikrobiologian opetuksessa on kolme erikoistumislinjaa: Lääketieteellinen mikrobiologia, virologia ja mikrobiekologia.

Työmarkkinat:

Mikrobiologit sijoittuvat tutkimus-, tuotekehittely- ja laadunvalvontatehtäviin erilaisten tutkimuslaitosten, lääketehtaiden, elintarviketeollisuuden sekä yliopistojen ja korkeakoulujen palvelukseen. Sairaalamikrobiologiksi pätevöidytään työskentelemällä valmistumisen jälkeen neljä vuotta sairaalamikrobiologin koulutusvirassa.