Perinnöllisyystiede

Perinnöllisyystiede, kuva: Katarina Pelin

Opetus | Sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus | Tutkimus | Yhteystiedot | Vastuuprofessori


Opintoneuvonta

Tutkielmat:

  • Kandidaatintutkielmien  kirjoitus- ja arviointiohjeet: word | pdf (päivitetty 8/2013)
  • Perinnöllisyystieteen pro gradu–työn kirjoitusohje: pdf (päivitetty 10/2015)


Perinnöllisyystieteen esittely

Perinnöllisyystiede eli genetiikka jaetaan useisiin osa-alueisiin tutkimuskohteiden ja -menetelmien perusteella. Ensisijaisena tutkimuskohteena voivat olla geenin toiminta ja rakenne, solu, yksilö, populaatio tai biologinen laji kokonaisuudessaan. Tutkimuksen tärkeimpiä osa-alueita ovat molekyyligenetiikka, solubiologia ja molekyylisytogenetiikka, yleis- ja yksilönkehitysgenetiikka, populaatiogenetiikka ja evolutiikka sekä genomiikka ja geneettinen bioinformatiikka.

Perinnöllisyystieteellä on sovellutusalueita esimerkiksi ihmisen biologisessa tutkimuksessa, lääketieteessä, viljelykasvien, kotieläinten, turkiseläinten ja kalojen jalostuksessa sekä hyödyllisten ja haitallisten mikrobien saattamisessa ihmisten valvontaan. Perinnöllisyystieteen tutkijat toimivat yhteistyössä monien lääketieteen alojen, tutkimuslaitosten, teollisuuden sekä maatalous- ja metsätieteiden kanssa.

Oppimistavoitteet

Perinnöllisyystiede luo perustan koko biologian oppirakenteelle. Jokaisessa organismissa, riippumatta siitä miten ja mihin se on luokiteltu, toimivat samat perinnöllisyyttä ohjaavat järjestelmät. Kaikille biologian opiskelijoille pyritään selvittämään biologisen informaation kahdentuminen ja ilmentyminen, sekä ne mekanismit, jotka johtavat muutoksiin tässä informaatiossa.

Opiskelijat, jotka valitsevat perinnöllisyystieteen pääaineekseen laajentavat ensin tietojaan yllä esitetyistä genetiikan keskeisistä ilmiöistä, jonka jälkeen he suuntautuvat jollekin perinnöllisyystieteen osa-alueelle. Tässä vaiheessa opiskelijat myös sijoittuvat johonkin alalla toimivaan tutkimusryhmään. Tiedon syventäminen tapahtuu sekä teoriassa että kokeellista työtä tehden. Tavoitteena on oppia, että uuden tiedon tuottaminen perustuu tehtyihin kokeellisiin havaintoihin ja pyrkimyksenä on tuottaa omakohtaiseen ongelmanratkaisuun kykeneviä, hyvin koulutettuja henkilöitä yhteiskunnan eri tehtäviin niin tutkimuksen, opetusjärjestelmän kuin elinkeinoelämän ja hallinnonkin piirissä.

>> Perinnöllisyystiede biologian koulutusohjelmassa ja erikoistumislinjat

>> Perinnöllisyystiede molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa ja erikoistumislinjat


Sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus

Sairaalageneetikon erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää erikoistuvat geneetikot lääketieteellisen genetiikan keskeisiin kysymyksiin ja menetelmiin sekä niiden sovellutuksiin diagnostisessa laboratoriotyössä. Koulutuksen aikana on saavutettava ne teoreettiset tiedot ja käytännön taidot, joita vaaditaan perinnöllisten sairauksien, synnynnäisten kehityshäiriöiden ja syövän geneettisissä diagnostisissa tutkimuksissa. Koulutukseen hakeutuvan on syytä huomata, että sairaalageneetikon virkoja on Suomessa toistaiseksi varsin vähän (15) ja niistä kilpaillaan. Sairaalageneetikon tutkinto saattaa toisaalta edistää työllistymistä myös yksityisellä sektorilla yrityksissä ja alan tutkimuslaitoksissa.

Humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista V. 2000 annetun asetuksen (834/00) mukaisesti koulutuksen valtakunnallinen koulutusvastuu on Opetusministeriön ja Helsingin yliopiston konsistorin päätöksillä siirtynyt aikuiskoulutuskeskus Palmeniasta bio- ja ympäristötieteiden laitoksen perinnöllisyystieteen pääaineeseen, jossa koulutus sisältyy lisensiaatintutkintoon.

Edellytyksenä koulutukseen hakeutumiselle on filosofian maisterin tutkinto ja korkein arvosana tai suoritetut syventävät opinnot perinnöllisyystieteessä. Hakijalla tulee olla erikoistumiskoulutuksen johtoryhmän hyväksymä ohjaaja sekä perinnöllisyystieteen professorin hyväksymä opintosuunnitelma. Ohjaajaksi voi valita alan dosentin, joka toimii siinä yksikössä, jossa erikoistuva aikoo suorittaa toimipaikkakoulutuksensa. Hakemuksia erikoistumiskoulutukseen voi jättää jatkuvasti. Koulutuksen johtoryhmä käsittelee hakemuksia pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. >> Hakulomakkeet ja lisätietoja