Molekyylibiotieet - Yleinen mikrobiologia maisterivaiheessa

Yleinen mikrobiologia tutkii bakteerien, virusten, sienten, levien ja alkueläinten elintoimintoja, rakennetta sekä niiden hyödyntämistä biotekniikassa. Lukumäärällisesti mikrobit muodostavat maapallollamme suurimman eliöryhmän, jonka toiminnoilla on suuri merkitys ympäröivälle luonnolle sekä ihmiselle itselleen.

Mikrobiologian saavutukset vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme mm. elintarvike- ja lääketeollisuuden, biotekniikan sekä ympäristöntutkimuksen kautta. Mikrobit toimivat luonnossa välttämättöminä hajottajaorganismeina, ja niiden käyttö jätteiden ja myrkkyjen hajottamisessa on mikrobiekologisen tutkimuksen ansiosta jatkuvasti lisääntymässä. Bioteknisissä tuotantoprosesseissa mikrobien asema on keskeinen.

Lääketieteellinen mikrobiologia tutkii sairauksia aiheuttavia mikrobeja ja etsii keinoja, joilla estää niiden leviäminen. Molekyylibiologisilla menetelmillä on nykyisin keskeinen asema kaikilla mikrobiologian osa-alueilla. Useiden mikrobien genomien emäsjärjestyksen selvittäminen viime vuosina on täydellisesti mullistanut mikrobiologian tieteenä sekä sen biotekniset sovellutukset. Se on myös tarjonnut työkalut, joiden avulla käsityksemme mikrobien evoluutiosta ja moninaisuudesta sekä sopeutumisesta eri oloihin ovat muuttuneet.

Erikoistumislinjat

Yleisessä mikrobiologiassa voidaan suorittaa syventävät opinnot kolmella erikoistumislinjalla:

• Lääketieteellinen mikrobiologia
• Virologia
• Mikrobiekologia
  

Työelämässä mikrobiologit sijoittuvat tutkimus-, tuotekehittely- ja laadunvalvontatehtäviin erilaisten tutkimuslaitosten, lääketehtaiden, elintarviketeollisuuden sekä yliopistojen ja korkeakoulujen palvelukseen. Sairaalamikrobiologiksi pätevöidytään työskentelemällä valmistumisen jälkeen neljä vuotta sairaalamikrobiologin koulutusvirassa.

Molekyylibiotieteiden koulutusohjelman tutkintovaatimukset 2011-2014 (PDF) sivut 59 - 62

Kaikki opinto-oppaat löytyvät tiedekunnan verkkosivustolta.

Tutkintorakenteet löytyvät myös WebOodista.