Fysiologia ja neurotiede - Tutkimus

Fysiologian pääaineessa toimii useita kansainvälisesti tunnettuja neurobiologian tutkimusryhmiä. Tutkimusongelmia tarkastellaan integratiivisesti useilla organisaatiotasoilla (molekyyleistä käyttäytymiseen) yksilönkehityksen eri vaiheissa. Hermokudoksen fysiologiaan sekä patofysiologiaan liittyviä ilmiöitä selvitetään monipuolisesti eri tutkimusmenetelmien avulla, usein yhdistäen molekyylibiologisia menetelmiä sähköfysiologiseen kuvantamiseen.

Pääaineessa toimii myös Lipidomiikkaryhmä, joka tutkii lipidien ja rasvahappojen merkitystä niin solujen, yksilöiden kuin eliöyhteisöjenkin toiminnassa. Lisäksi pääaineessa tehdään kehitysbiologista tutkimusta.


Tutkimuspalveluyksiköt / Core Facilities:

Helsinki University Lipidomics Unit >> PDF

 

Tutkimusryhmät ja -projektit ryhmänjohtajan mukaan aakkosjärjestyksessä

 

Akatemiatutkija Petri Ala-Laurila:
Tutkimusryhmämme hyödyntää nisäkkään verkkokalvon tarkasti tunnettuja hermoverkkoja neuraalisen signaalinkäsittelyn perusperiaatteiden selvittämiseksi kvanttitasolla. Tutkimus ylittää tieteiden rajapinnat käyttäen sähköfysiologisia mittausmenetelmiä, molekyylibiologiaa, matemaattista mallinnusta sekä koko näköjärjestelmän tasolla tehtäviä käyttäytymiskokeita  näköjärjestelmän neuraalisen information käsittelyn selvittämiseksi. >> Lue lisää englanniksi


Professori Kristian Donner: Näköjärjestelmän neurofysiologia ja psykofysiikka
Tutkimus käsittelee ihmisen ja muiden eläinten näkösuorituksia rajoittavia perustekijöitä. Näkösignaalien ja kohinan syntymekanismeja verkkokalvossa, näköinformaation tulkintaa aivoissa sekä eläinten näön evolutiivista sopeutumista valoympäristöön tutkitaan mm. sähköfysiologisin, molekyylibiologisin ja psykofysikaalisin menetelmin.
>> Lue lisää englanniksi


Professori Kai Kaila: Neurobiologian laboratorio
Tutkimusryhmämme tarkastelee hermosolujen viestinnän ja muovautuvuuden biofysikaalisia, molekulaarisia ja ionisäätelyyn liittyviä mekanismeja aivoissa. Tutkimusstrategiamme perustuu lukuisiin sähköfysiologisiin ja molekyylibiologisiin tekniikoihin aivojen eri organisaatiotasoilla: tutkimuskohteitamme ovat kloonatut reseptorit, eristetyt tai viljellyt hermosolut, aivokudosleikkeet sekä koko aivot elävässä ihmisyksilössä.
>> Lue lisää englanniksi


Dosentti Reijo Käkelä: Funktionaalinen lipidomiikka
Tutkimusryhmällä on sekä biolääketieteellisiä että ekofysiologisia hankkeita, joissa selvitetään lipidien ja rasvahappojen merkitystä yhtä hyvin ihmisen elintoiminnoissa ja sairauksien synnyssä kuin eläinten ympäristöön sopeutumisen mekanismeissa ja ravitsemusekologiassa. Perustutkimuksen ohella pyrimme tuottamaan suoraan sovellettavissa olevaa tietoa. Kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa esimerkiksi menetelmiä kantasolusiirtoihin käytettävien solujen toiminnallisuuden varmistukseen tai laajalla alueella liikkuvien vesieläinten, kuten hylkeiden ja merilintujen, ravinnonkäytön seuraamiseen. Menetelmistä tärkeimpiä ovat massaspektrometriset ja kromatografiset tekniikat sekä tilastolliset monimuuttuja-analyysit. Tutkimusryhmä on osa yliopiston lipidomiikkapalveluyksikköä (Helsinki University Lipidomics Unit >> PDF) tarjoten analyysipalveluja tutkimusryhmille, viranomaisille ja yrityksille.


Dosentti Sari Lauri ja Dosentti Tomi Taira: Hermosolukommunikaation kehitys ja muovautuvuus
Tutkimusryhmämme pyrkii selvittämään niitä mekanismeja, jotka ohjaavat ja säätelevät hermoverkkojen toimintaa varhaiskehityksen aikana. Olemme kiinnostuneita siitä, miten hermoverkkojen varhainen sisäsyntyinen sähköinen aktiivisuus syntyy, miten tämä aktiivisuus havaitaan kehittyvissä synapseissa ja miten havaitut aktiivisuusriippuvat signaalit vaikuttavat synapsien toimintaan sekä rakenteeseen.
>> Lue lisää englanniksi ja Neuroscience Center


Yliopistonlehtori Klaus Tähkä >> Lue lisää englanniksi


Professori Juha Voipio: Neurobiofysiikan laboratorio
Tutkimusryhmämme selvittelee synapseissa ja synapsien ulkopuolella tapahtuvan hermo-solujen viestinnän biofysikaalisia mekanismeja; erityisesti hermovälittäjäaine-reseptorien ja muiden proteiinien, kuten neuronaalisen KCl-ionisäätelyproteiinin (KCC2) ja karboanhydraasin (CA VII), kausaalisesti toisiinsa liittyviä viestintämekanismeja.
>> Lue lisää englanniksi