- Metapopulaatiobiologian huippuyksikkö
- Molekulaarisen ja integratiivisen neurotieteen huippuyksikkö
- Biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö
- Biokemia ja biotekniikka
- Ekologia ja evoluutiobiologia
- Fysiologia ja neurotiede
- Kasvibiologia
- Perinnöllisyystiede
- Yleinen mikrobiologia
Fysiologia ja neurotiede - Tutkimus
Fysiologian pääaineessa toimii useita kansainvälisesti tunnettuja neurobiologian tutkimusryhmiä. Tutkimusongelmia tarkastellaan integratiivisesti useilla organisaatiotasoilla (molekyyleistä käyttäytymiseen) yksilönkehityksen eri vaiheissa. Hermokudoksen fysiologiaan sekä patofysiologiaan liittyviä ilmiöitä selvitetään monipuolisesti eri tutkimusmenetelmien avulla, usein yhdistäen molekyylibiologisia menetelmiä sähköfysiologiseen kuvantamiseen. Neurobiologian lisäksi pääaineessa toimii vesieläinten ekofysiologian sekä lisääntymisbiologian tutkimusprojektit.
Tutkimusryhmät ja -projektit ryhmänjohtajan mukaan aakkosjärjestyksessä
Professori Kristian Donner: Näköjärjestelmän neurofysiologia ja psykofysiikka
Tutkimus käsittelee ihmisen ja muiden eläinten näkösuorituksia rajoittavia perustekijöitä. Näkösignaalien ja kohinan syntymekanismeja verkkokalvossa, näköinformaation tulkintaa aivoissa sekä eläinten näön evolutiivista sopeutumista valoympäristöön tutkitaan mm. sähköfysiologisin, molekyylibiologisin ja psykofysikaalisin menetelmin.
>> Lue lisää englanniksi
Professori Kai Kaila: Neurobiologian laboratorio
Tutkimusryhmämme tarkastelee hermosolujen viestinnän ja muovautuvuuden biofysikaalisia, molekulaarisia ja ionisäätelyyn liittyviä mekanismeja aivoissa. Tutkimusstrategiamme perustuu lukuisiin sähköfysiologisiin ja molekyylibiologisiin tekniikoihin aivojen eri organisaatiotasoilla: tutkimuskohteitamme ovat kloonatut reseptorit, eristetyt tai viljellyt hermosolut, aivokudosleikkeet sekä koko aivot elävässä ihmisyksilössä.
>> Lue lisää englanniksi
Dosentti Sari Lauri ja Dosentti Tomi Taira: Hermosolukommunikaation kehitys ja muovautuvuus
Tutkimusryhmämme pyrkii selvittämään niitä mekanismeja, jotka ohjaavat ja säätelevät hermoverkkojen toimintaa varhaiskehityksen aikana. Olemme kiinnostuneita siitä, miten hermoverkkojen varhainen sisäsyntyinen sähköinen aktiivisuus syntyy, miten tämä aktiivisuus havaitaan kehittyvissä synapseissa ja miten havaitut aktiivisuusriippuvat signaalit vaikuttavat synapsien toimintaan sekä rakenteeseen.
>> Lue lisää englanniksi ja Neuroscience Center
Yliopistonlehtori Klaus Tähkä >> Lue lisää englanniksi
Professori Juha Voipio: Neurobiofysiikan laboratorio
Tutkimusryhmämme selvittelee synapseissa ja synapsien ulkopuolella tapahtuvan hermo-solujen viestinnän biofysikaalisia mekanismeja; erityisesti hermovälittäjäaine-reseptorien ja muiden proteiinien, kuten neuronaalisen KCl-ionisäätelyproteiinin (KCC2) ja karboanhydraasin (CA VII), kausaalisesti toisiinsa liittyviä viestintämekanismeja.
>> Lue lisää englanniksi
