- Metapopulaatiobiologian huippuyksikkö
- Molekulaarisen ja integratiivisen neurotieteen huippuyksikkö
- Biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö
- Biokemia ja biotekniikka
- Ekologia ja evoluutiobiologia
- Fysiologia ja neurotiede
- Kasvibiologia
- Perinnöllisyystiede
- Yleinen mikrobiologia
Ekologia ja evoluutiobiologia - Tutkimus

Ekologian ja evoluutiobiologian osastolla toimii useita vahvoja kansainvälisesti tunnettuja
tutkimusryhmiä populaatioekologiassa (erityisesti spatiaalisessa ekologiassa), luonnonsuojelubiologiassa, evoluutiobiologiassa, evolutiivisessa genetiikassa, molekyyliekologiassa ja käyttäytymisekologiassa.
Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä on osaston suurin ryhmä. Ryhmän kaksi näkyvintä
saavutusta ovat pirstoutuneissa ympäristöissä elävien metapopulaatioiden populaatio-dynamiikan ekologian tutkiminen sekä mallintamismenetelmien kehittely ja toisaalta laajamittaiset empiiriset uhanalaisia perhoslajeja koskevat tutkimukset. n myös metapopulaatiogenetiikkaa ja evoluutiobiologiaa.
Useat muut tutkimusryhmät yhdistävät teoreettisen työn ja laajojen empiiristen aineistojen
analyysin. Spatiaaliseen ekologiaan keskittyvä Integratiivinen ekologiaryhmä tutkii
populaatioekologiaa pitkäaikaisten empiiristen aikasarjojen, mallintamisen ja mikrokosmoskasvatusten avulla. Ekologisen genetiikan tutkimusryhmää on tunnettu evolutiivisen kvantitatiivisen genetiikan ja populaatiogenetiikan tutkimuksista sekä tutkimuksista koskien eläinten sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.
Hyönteisten sosiaalisen ja geneettisen evoluution tutkimusryhmä tarkastelee kastiensisäisten
ja -välisten evolutiivisten konfliktien ratkaisumenetelmiä sosiaalisilla hyönteisillä.
Sosiaalisten hyönteisten evoluution tutkimusryhmä tutkii mm. lajiutumisen ongelmia esim.
fylogeneettisten menetelmien avulla.
Lintuekologian ryhmät sekä kalaekologian ryhmät tarkastelevat evoluution, käyttäytymisen ja populaatioekologian ongelmia käyttäen mallilajeina lintuja ja kaloja.
Tutkimusryhmät ja -projektit ryhmänjohtajan mukaan aakkosjärjestyksessä:
Yliopistonlehtorii Ulrika Candolin: Lisääntymissopeutumien evoluutio
Yritän yhdistää luonnonsuojelutyön evolutiivisiin kysymyksiin sekä määrittääkseni prosessit, jotka ovat johtaneet nykyisiin paikallisiin sopeutumiin, että ennustaakseni ympäristö- muutoksen aiheuttamat seuraukset. >> Lue lisää englanniksi
Akatemiaprofessori Ilkka Hanski: Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä
Tutkimuksemme kohdistuu erityisesti elinympäristöjen pirstoutumisen ekologisiin, geneettisiin ja evolutiivisiin vaikutuksiin. Tutkimus sisältää sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta.
>> Lue lisää englanniksi
Dosentti Heikki Hirvonen: Käyttäytyminen, ekologia ja evoluutio -tutkimusryhmä
Tutkimuksemme kohdistuu erilaisten ekologisten ja evolutiivisten ilmiöiden tarkasteluun käyttäytymisen näkökulmasta. Soveltavana suuntauksena on luonnonpopulaatioiden suojelun ja kestävän käytön tarkastelu. >> Lue lisää englanniksi
Professori Veijo Kaitala: Opportunistiset patogeenit, virulenssi, tautidynamiikka ja evoluutio
Tutkimusprojektin tavoitteena on kehittää yleistä epidemiologista teoriaa kehikossa, jossa patogeenien ekologista ja evolutiivista dynamiikkaa tarkastellaan yhteisö- ja ravintoverkko-malleissa. >> Lue lisää englanniksi
Professori (The Australian National University)
Hanna Kokko: Ekologisen ja evolutiivisen dynamiikan laboratorio
Laboratoriomme tutkimuksen päätavoitteena on tarkastella yksilötason valinnan ja popu-laatioiden dynamiikan välistä suhdetta käyttämällä sekä teoreettisia että empiirisiä lähesty-mistapoja. Kantavana teemana on yksilöiden välinen konflikti, jonka seurauksena luonnon-valinta ei välttämättä toimi lajin edun mukaisesti. Projektin empiirisiin osiin kuuluu kokeellista työtä kärsäkkäillä sekä lintupopulaatioiden seurantaa (mm. seychellien-harakkarastas, etelänkiisla, mustapyrstökuiri). >> Lue lisää englanniksi
Akatemiatutkija Jouni Laakso: Antagonististen lajien välisten vuorovaikutusten seuraukset bakteerin taudinaiheuttamiskyvylle
Ryhmämme tutkii bakteerien virus- ja petopuolustuksen evoluutiota sekä sen seurauksia bakteerien taudinaiheuttamiskyvylle. Tukimuksessa käytetään sekä teoreettista analyysiä että laboratoriokokeita. Altistamalla bakteereita erilaisille pedoille ja parasitoideille (bakterio-fageille) laboratorio-olosuhteissa saadaan nopeasti aikaan evolutiivisia muutoksia bakteeri-kannoissa. Muuntuneiden bakteerikantojen taudinaiheuttamiskykyä voidaan mitata altistamal-la esimerkiksi hyönteisiä bakteereille ja mitaamalla hyönteisten selviämistä infektiosta.
>> Lue lisää englanniksi
Akatemiaprofessori Juha Merilä: Ekologisen genetiikan tutkimusyksikkö
Tutkimuksemme pääpaino on ekologisen ja evolutiivisen genetiikan empiirisissä töissä luonnonvaraisissa selkärankaispopulaatioissa. Tutkimuksiimme sisältyy myös teoreettisia, luonnonsuojelullisia ja menetelmällisiä projekteja. Mallilajeina käytämme kolmi- ja kymmenpiikkejä, lohia, sammakkoeläimiä, punanokkalokkeja, sepelsieppoa ja kuukkeleita.
>> Lue lisää englanniksi
Dosentti Riitta Savolainen: Muurahaisten systematiikka ja evoluutiobiologia
Tutkimme muurahaisten sukulaisuussuhteita, lajiutumista, sosiaalista loisintaa, fylogeografiaa sekä eliömaantiedettä. >> Lue lisää englanniksi
Professori Lotta Sundström ja yliopistonlehtori Perttu Seppä: Yhteiskuntahyönteisten evoluutio
Tutkimme yhteiskuntahyönteisten evoluutiota sekä evoluutioekologisesta että populaatiogeneettisestä näkökulmasta tavoitteena ymmärtää evolutiivisten ristiriitojen ekologisia ja geneettisiä erikoispiirteitä. >> Lue lisää englanniksi
