Opintoaikojen rajauslain toimeenpano bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa

På svenska | In English

Yliopistolakiin lisättiin vuonna 2005 säännökset alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellisista suorittamisajoista, opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta (18 §, 15.7.2005/556, ns. rajauslaki). Säännökset sisältyvät vuonna 2009 voimaan tulleeseen uuteen yliopistolakiin (40-42 §, 24.7.2009/ 558) ja ne koskevat ainoastaan niitä perustutkinnon suoritusoikeuksia, jotka ovat alkaneet 1.8.2005 tai sen jälkeen. Rajauslain toimeenpanosta Helsingin yliopistossa on säädetty rehtorin päätöksellä (133/2008, 3.6.2008). Lisäksi em. päätöstä on täsmennetty rehtorin päätöksellä (107/2011, 21.6.2011) yliopistolain mukaisten lisäaikahakemusten käsittelyn periaatteista Helsingin yliopistossa.

Opintoaikojen ns. rajauslain mukaisesti niillä tiedekunnan opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden sekä luonnontieteiden kandidaatin että filosofian maisterin tutkintoihin, on tutkintojen suorittamisen tavoiteaika viisi vuotta. Lisäksi opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Opintoaikaa on kokonaisuudessaan seitsemän vuotta.

Lisäksi tiedekunnassa on opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden ainoastaan filosofian maisterin tutkintoon. Tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on tällöin kaksi vuotta. Lisäksi opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Opintoaikaa on kokonaisuudessaan neljä vuotta.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei yliopistolain mukaan lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa.

Helsingin yliopiston yhteiset periaatteet

Rajauslain toimeenpanosta Helsingin yliopistossa on säädetty rehtorin päätöksellä
(133/2008, 3.6.2008). Yliopiston tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaa tutkintonsa tavoiteajassa tai viimeistään lain salliman opiskeluajan kuluessa. Rehtorin päätökseen sisältyvät lisäksi seuraavat periaatteet:

- Mikäli opiskelija on poissaolevana yhteensä enintään neljä lukukautta muun kuin vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisen taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, hänen ei tarvitse ilmoittaa poissaolon syytä yliopistolle.
- Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi kerrallaan tehtävä opintojen keskeyttäminen rinnastetaan poissaolevaksi ilmoittautumiseen.
- Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana.
- Jos opiskelijan rekisteristatus (läsnäoleva/poissaoleva) vaihtuu kesken lukukauden, lukukauden rekisteristatus määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan.

Yliopiston opiskelijarekisterin ylläpitämässä Oodi-järjestelmässä on kunkin opiskelijan opiskeluoikeuden päättymispäivä rajauslain mukaisesti. Opiskelija näkee WebOodista opiskeluoikeuksiensa voimassaoloajan. Tiedot päivittyvät automaattisesti joka yö. Opinto-oikeuden päättymispäivä on joko 31.7. tai 31.12.

Yliopiston opiskelijapalvelut ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti opiskeluoikeuden päättymisestä.

Mikäli opiskelija hakee opinnoilleen lisäaikaa rajauslain perusteella, opiskelija ei enää kuulu Etappi-järjestelmän piiriin.

Opiskeluoikeuden jatkaminen lakisääteisin perustein

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Jos opiskelijan opinnot ovat viivästyneet näiden syiden vuoksi, opiskelijan tulee ilmoittaa viivästymisen syy ja kulunut aika yliopiston opiskelijaneuvontaan. Ilmoituksen yhteydessä opiskelijan tulee esittää mainittuihin syihin perustuvat todistukset opiskeluoikeuden jatkamista varten. Opiskelijaneuvonnan virkailija tallentaa tarvittavat tiedot Oodiin.

Opiskelijan tulee opiskeluoikeuden jatkamisen jälkeen itse huolehtia yliopistoon läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumisesta.

Opiskeluoikeuden jatkaminen lisäajan myöntämisen perusteella

Valmistumissuunnitelma

Opiskelijan tulee tehdä lisäaikaa koskeva kirjallinen anomus. Anomus tehdään erillisellä lomakkeella, joka tulee toimittaa tiedekunnan kansliaan mielellään hyvissä ajoin ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Lomakkeen opintosuunnitelma, jossa on yksilöity luettelo tutkinnosta puuttuvista opinnoista sekä aikataulu puuttuvien opintojen ja tutkinnon suorittamisesta, tulee hyväksyttää oman laitoksen tai pääaineen opintoneuvojalla.

Opiskelijalle voidaan myöntää hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, mikäli opiskelija ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. Edellytyksenä on, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Valmistumissuunnitelman laadinnassa ja käsittelyssä noudatetaan rehtorin päätöksen (107/2011) mukaan seuraavia periaatteita:

-Valmistumissuunnitelma tulee laatia niin, että opinnot etenevät suunnitelmassa vähintään 30 opintopistettä/lukuvuosi.
-Mikäli opiskelija haluaa laatia valmistumissuunnitelman, jossa opinnot etenevät hitaammin kuin 30 opintopistettä/lukuvuosi, hänen tulee liittää hakemukseensa selvitys syistä *), joihin aikataulu perustuu.
-Valmistumissuunnitelmaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon opintojen vanhenemiseen liittyvät määräykset.
-Mikäli opiskelija on saanut opinto-oikeuden alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon eikä alempi korkeakoulututkinto ole valmis lain salliman opiskeluajan päättyessä, valmistumissuunnitelman tulee tähdätä ensin alemman korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseen.

*) Lisäaikaa myönnettäessä voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilökohtainen elämäntilanne (rehtorin päätös 133/2008), mm. seuraavat tekijät:

• opiskelijan sairaus tai vaikea elämäntilanne,
• yhteiskunnallinen osallistuminen opiskeluaikana,
• osallistuminen kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon,
• systemaattinen huippu-urheiluun valmentautuminen,
• perheellisyys ja hoitovastuu
• ansiotyö ja
• osallistuminen yliopistoyhteisön toimintaan

Opintojen saattaminen loppuun kohtuullisessa ajassa

Opiskelijan tulee laatia valmistumissuunnitelma mahdollisimman realistiseksi oma elämäntilanne huomioon ottaen. Yliopisto puolestaan arvioi kokonaisaikaa, jonka opiskelija on ilmoittanut tarvitsevansa opintojen loppuun saattamiseen. Opintojen loppuun saattamiseen vaadittavaa kohtuullista aikaa arvioidaan seuraavasti:

Mikäli opiskelijan opintojen loppuun saattaminen edellyttää kaikki lisäaikajaksot yhteensä huomioiden lisäaikaa enemmän kuin tutkinnon laajuuteen liitetty lain sallima läsnäololukukausien enimmäismäärä, laissa mainittu kohtuullinen aika katsotaan ylitetyksi. Kohtuullinen aika suorittaa opinnot loppuun määräytyy pääsääntöisesti seuraavasti:
-vain alemman korkeakoulututkinnon suoritusoikeus (3v+1v)-> korkeintaan kahdeksan lukukautta lisäaikaa
- vain ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeus (2v+2v) -> korkeintaan kahdeksan lukukautta lisäaikaa
- alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeus (5v+2v)-> korkeintaan neljätoista lukukautta lisäaikaa

Toinen tai useampi päätös lisäajan jatkamisesta

Opiskelija voi saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen kerrallaan korkeintaan kaksi lukuvuotta. Toista tai useampaa kertaa lisäaikaa haettaessa, sovelletaan seuraavia periaatteita:

-Toista tai useampaa kertaa lisäaikaa haettaessa valmistumissuunnitelman tulee sisältää selvitys edellisen lisäajan aikana suoritetuista opinnoista. Mikäli opinnot ovat edenneen alkuperäisen valmistumissuunnitelman mukaisesti, muuta selvitystä ei tarvita.
- Mikäli opiskelijan opinnot ovat edenneet alkuperäistä valmistumissuunnitelmaa hitaammin, mutta opiskelija on kuitenkin suorittanut enemmän kuin puolet suunnittelemistaan opinnoista, opiskelijan tulee päivittää valmistumissuunnitelmansa. Päivitettyä valmistumissuunnitelmaa arvioidaan samoin periaattein kuin ensimmäistä valmistumissuunnitelmaa.
- Merkittävästi hitaammaksi etenemiseksi tulkitaan tilanne, jossa opiskelija on suorittanut enintään puolet lisäajalle suunnittelemistaan opinnoista.
- Mikäli opiskelijan ainut puuttuva opinto on opinnäytetyö, sen etenemistä seurataan opiskelijan antaman selvityksen perusteella. Tämän lisäksi tiedekunta voi tarvittaessa pyytää lausunnon työn etenemisestä esimerkiksi työn ohjaajalta.
- Hyväksyttävä syy opintojen hitaammalle etenemiselle voi olla jokin rehtorin päätöksessä (2008:133) mainittu opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvä tekijä tai opiskelijasta riippumaton opetusjärjestelyihin tai opetustarjontaan liittyvä syy.
- Opiskelijan esittämällä hyväksyttävällä syyllä tulee olla selvä syy-yhteys opintojen viivästymiseen. Mikäli opiskelija on tehnyt hitaamman opintojen valmistumissuunnitelman (vähemmän kuin 30 op/lukuvuosi), hän ei voi vedota aikataulusta jälkeen jäämisessä samaan syyhyn ellei tilanne ole merkittävästi muuttunut.

Anomusten käsittely tiedekunnassa

Lisäaika-anomuksia käsitellään tiedekunnassa jatkuvasti. Päätöksiä ei kuitenkaan pääsääntöisesti tehdä kesäaikaan (juhannuksesta heinäkuun loppuun) henkilökunnan vuosilomien vuoksi.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani. Lisäaika myönnetään aina määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi. Tieto myönnettävästä lisäajasta sekä dekaanin päätöksen numero ja päivämäärä tallennetaan Oodiin tiedekunnan kansliassa. Kielteiseen lisäaikapäätökseen voi hakea kirjallisesti oikaisua tiedekunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opiskelijan tulee lisäajan myöntämisen jälkeen itse huolehtia yliopistoon läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumisesta.

 

Linkit:
-Yliopistolaki (558/2009, § 40-42)
-Rehtorin päätös 133/2008, 3.6.2008
-Rehtorin päätös 107/2011, 21.6.2011 ja rehtorin päätöksen muistio