Päävalinta Maisteriopinnot ja -ohjelmat Muut haut tutkintoihin Yhteystiedot

Tiedekunnan kanslia

PL 56 (Viikinkaari 9)
00014 Helsingin yliopisto

Opintoasiainsuunnittelija:
p. (09) 191 57570
Valintasihteerit, (touko-elokuu):
p. (09) 191 57568
p. (09) 191 57575
fax (09) 191 57561

bio-neuvonta@helsinki.fi

avoinna ma-to 12-14
pe suljettu

Biotieteiden laitos
Ympäristötieteiden laitos

 

Alma-intranet

Facebook

Älä kopsaa

Opiskelijahaastattelut

Opiskelijoita

Kenttäkurssit biologian opiskelijan muistoissa

Aamulla vedetään saappaat jalkaan ja painutaan metsään, suolle tai ehkä järven selälle. Mukana saattavat olla kiikarit, pohjaeläinhaavi tai muuta monenmoista näytteenottovälineistöä. Määrityskirjallisuutta tarvitaan, kun tehdään kasviruutuja, käydään läpi mitä kalat ovat syöneet tai tutkitaan perhoshaavin saalista. Päivän ollessa pulkassa osa ryhtyy pelaamaan ultimatea, kun jotkut vielä päivittävät oppimispäiväkirjaansa auringossa maaten. Illalla matka saunalta nuotiopaikalle kestää tovin, kun pitää pysähtyä ihmettelemään sammakkoa ja limasientä. Nuotiolla paistuu herkkuja ja kitaroita on esillä useampikin. Joku miettii menisikö lainkaan nukkumaan, kun lähtö linturetkelle on kuitenkin neljältä aamulla. Pidettäisiinkö ylihuomenna bileet? Kun kurssi alkaa olla loppupuolella, istutaan koneen äärellä kokoamassa ja analysoimassa tuloksia sekä tekemässä esitelmiä loppuseminaaria varten.

kenttakurssillaLammi ja sen biologinen asema tuovat useimmille biologian opiskelijoille lämpimiä muistoja ensimmäisen opiskeluvuoden kesästä. Tuolloin järjestettävät kenttäkurssit perehdyttävät erilaisiin biotooppeihin ja tutkimuksenteon perusteisiin. Myös Tvärminnen eläintieteellinen asema Hangon lähellä tulee monille tutuksi. Kurssilaiset pääsevät perehtymään monenlaisiin vesi- ja rantaeliöihin ja niiden elinympäristöihin saaristoekologian kurssilla. Nämä fuksikesän kurssit eivät kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus kenttäopetukseen Lammilla ja Tvärminnessä. Miltä kuulostaisivat esimerkiksi hämähäkkikurssi tai vesimikrobiologian menetelmät?

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisellä tiedekunnalla on kolmaskin asema, jolla järjestetään kenttäkursseja. Kilpisjärvelle Saana-tunturin juurelle onkin jo vähän pidempi matka Helsingistä, kun suunnaksi pitää ottaa Suomineidon käsivarsi. Erityisesti kasvibiologiaa lukeville suunnattu talviekologian kurssi vaatii sukset jalkaan. Lumeen uppoudutaan sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti, kun sen ominaisuuksia tutkitaan. Millä korkeudella tietyt jäkälät kasvavat puun rungolla? Mitä paljastuu kun kairataan palsasuota? Mitä fysiologisia muutoksia talvehtivat kasvit kokevat ja millaisia tuloksia saadaan, kun kaivetaan esiin yhteyttämistä mittaava laitteisto? Kilpisjärven biologisella asemalla järjestetään toki kursseja muulloinkin kuin talvella ja myös niille, joita eläimet kiinnostavat kasveja enemmän, esimerkiksi subarktisen ekologian kurssi.

Käytännön opetus on välttämätön, mutta innostava osa biologian opiskelua, oli sitten kyse kenttä- tai laboratoriokursseista.

Krista Raveala, kasvibiologian opiskelija
(kuvat: Janne Granroth)

perhoshaavit

*******************************************************************************************************

Tutustu myös muiden oppiaineiden opiskelijoiden haastatteluihin.