Hakukohteet: Akvaattiset tieteet

Akvaattisten tieteiden koulutusohjelma

Yleistä opinnoista

Erikoistumislinjat:
-Kala- ja kalastusbiologia
-Limnologia
-Meribiologia

Tutkinnon rakenne akvaattisten tieteiden koulutusohjelmassa
Akvaattisten tieteiden koulutusohjelmassa suoritetaan luonnontieteen kandidaatin tutkinto pääaineena akvaattiset tieteet. Filosofian maisterin tutkinnon voi suorittaa missä tahansa akvattisten tieteiden kolmesta erikoistumislinjasta: kala- ja kalastusbiologia, limnologia ja meribiologia. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon on sisällytettävä ainakin yksi sivuaineopintokokonaisuus ja muita opintoja, kuten kieliopinnot. Lisäksi tutkinnossa voi olla vapaasti valittavia opintoja.

Akvaattisten tieteiden koulutusohjelmassa suoritettuun tutkintoon voi liittää sivuaineena kaikkia koulutusohjelman omia opintokokonaisuuksia, muita bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opettamia aineita sekä muiden tiedekuntien ja yliopistojen tutkintovaatimusten mukaisia opintokokonaisuuksia, jotka ovat vähintään 25 opintopisteen laajuisia. Aineenopettajan tutkintoon on sisällytettävä opettajan pedagogiset opinnot. Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti.

Tutkintovaatimuksiin voi tutustua tarkemmin seuraavasta linkistä: Tutkintovaatimukset 2011-2012, 2012-2013 ja 2013-2014 (PDF).

Tavoitteet
Akvaattisten tieteiden koulutusohjelmassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on kokonaisnäkemys vesiekosysteemien rakenteesta, syy-seuraussuhteista ja ihmisen vaikutuksesta vesiekosysteemiin, sen eliöstöön ja eri prosesseihin. Akvaattisten tieteiden opinnoissa saadaan menetelmälliset valmiudet kerätä ja käsitellä monitieteellisiä aineistoja ja perehdytään monitieteellisiin ongelmanratkaisumalleihin.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK, 180 op) tutkinnon tavoitteena akvaattisten tieteiden koulutusohjelmassa on:

• Antaa perustiedot vesiekosysteemien rakenteesta ja toiminnasta, vesieliöiden ja niiden muodostamien yhteisöjen taksonomiasta, toiminnoista ja toimintojen säätelystä sekä vesieliöiden vuorovaikutussuhteista niin elollisen kuin elottoman ympäristön kanssa
• Antaa menetelmälliset perusvalmiudet akvaattisiin aloihin liittyvään työskentelyyn niin laboratoriossa kuin kentällä
• Luoda monipuolinen käsitys akvaattisten tieteiden eri osa-alueista ja perehdyttää tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja akvaattisen alan kehityksen seuraamiseen, mikä mahdollistaa akvaattisten tieteiden ja muiden tieteenalojen tietämyksen monipuolisen yhdistämisen
• Valmentaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja auttaa opiskelijaa löytämään omat kiinnostuksen kohteensa
• Valmentaa akvaattisten tieteiden alan perustietojen soveltamiseen työelämässä ja tutustuttaa alan työmahdollisuuksiin
• Varmistaa riittävä viestintä- ja kielitaito

Filosofian maisterin (FM, 120 op) tutkinnon tavoitteena akvaattisten tieteiden koulutusohjelmassa on:

• Tarjota opiskelijan valitseman akvaattisten tieteiden erikoisalan hyvä tuntemus ja valmius soveltaa opittuja tietoja ja menetelmiä itsenäisesti
• Luoda valmiudet toimia työelämässä oman erikoisalansa asiantuntijana ja kehittäjänä, minkä pohjana on hyvä viestintä- ja kielitaito
• Valmentaa tieteelliseen jatkokoulutukseen

 

Akvaattisten tieteiden koulutusohjelman erikoistumislinjat

Kala- ja kalastusbiologia
Kala- ja kalastusbiologian opetuksen tavoitteena on perehtyminen kalojen ekologiaan ja kalantuotantoon sekä kalatalouteen ja vesien elollisten luonnonvarojen käyttöön ja alan tutkimusmenetelmiin. Opetuksen pääpaino on tuotantobiologiassa, mutta opintoihin on suositeltavaa sisällyttää myös esimerkiksi taloustieteen opintoja ja laskentamenetelmällisiä opintoja. Yliopistossa saatavaa kalatalouden asiantuntemusta tarvitaan mm. kalataloustutkimuksessa, -suunnittelussa ja -opetuksessa, kalastushallinnossa, vesienhoidossa ja -suojelussa, kalatalouden järjestötoiminnassa ja kalatalousneuvonnassa, kalanviljelyssä ja -kasvatuksessa sekä kalastuksessa ja kalan markkinoinnissa.

Limnologia
Limnologian opetusalana on ensisijaisesti sisävesien fysiikka, kemia ja biologia sekä vesistöjen suojelu. Limnologia on oppi sisävesien luonnontaloudesta, vesistöissä tapahtuvista ja vesistöihin liittyvistä ilmiöistä sekä niiden välisistä syy-yhteyksistä. Vesien elämän ympäristön ja sen eliömaailman välinen vuorovaikutus on limnologian keskeisintä problematiikkaa. Tärkeimpiä limnologian perustieteitä ovat hydrologia, mikrobiologia, kasvitiede, eläintiede, fysiikka ja kemia. Sovellutusten kannalta ovat tärkeitä myös teknilliset ja taloudelliset opinnot. Viikin kampuksella opetusta antavista oppiaineista esimerkiksi vesiensuojelutehtäviä ajatellen suositeltavia ovat mm. kala- ja kalastusbiologia, meribiologia, ekologian, mikrobiologian, kasvitieteen, ympäristömuutoksen ja -politiikan, suometsätieteen, maaperä- ja ympäristötieteen sekä ympäristöekonomian kurssit tai opintojaksot.

Meribiologia
Meribiologian opetus suuntautuu murtovesien ja merivesien ekosysteemien tarkasteluun. Opetuksen tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat vesiympäristön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan säätelyyn sekä ihmisen vaikutukseen säätelypaineiden tuottajana. Käytännön opetuksessa perehdytään vesieliöihin ja niiden lajintuntemukseen, vesiekologisiin teorioihin sekä tutkimusmenetelmiin ja erilaisten tutkimustapojen soveltamiseen eri elinympäristöissä. Opetuksessa pyritään painottamaan vesiekosysteemien dynaamista luonnetta, ravintoverkkojen rakennetta ja niiden bioottista ja abioottista säätelyä. Merellisen luonnon kokonaisvaltainen ymmärtäminen edellyttää meribiologian opiskelijoilta hyvää kemian, biokemian ja fysiikan osaamista. Meribiologiassa voi keskittyä myös ekosysteemin eri osa-alueiden tarkasteluun, kuten mikrobiologiaan, vesieliöiden ekologiaan, fysiologiaan, genetiikkaan ja systematiikkaan tai tuotantobiologiaan.

Voit myös katsoa sivulta Opiskeluvideot esityksen, jossa opiskelijat esittelevät akvaattisten tieteiden koulutusohjelmaa.