Yhteystiedot

Perustutkintoasiat:
viikki-student (at) helsinki.fi

Jatkotutkintoasiat:
bio-phd (at) helsinki.fi

Vaihto-opiskeluasiat::
studentexchange (at) helsinki.fi

Tutkintotodistusasiat:
bio-diploma (at) helsinki.fi

 

Biotieteiden laitos
Ympäristötieteiden laitos

Kilpisjärven biologinen asema
Lammin biologinen asema
Tvärminnen eläintieteellinen asema

Facebook

insight

Älä kopsaa

alumni

Solun kierrätysmekanismin tutkimus pyrkii ehkäisemään ikään liittyviä sairauksia

kuva: Päivi Ylä-Anttila

Vasta-aineleimatuissa rotan munuaisen soluissa autofagosomit näkyvät punaisina täplinä.

 

8.12.2015

Solut tarvitsevat kierrätysmekanismin, jonka avulla ne pääsevät eroon vahingoittuneista ja haitallisista komponenteista. Autofagiaksi kutsuttua kierrätysmekanismia tutkitaan tulevaisuudessa entistä tehokkaammin uuden kansainvälisen yhteistyöverkoston avulla. Tulosten odotetaan hyödyttävän sekä terveydenhoitoa että biotaloutta.


Autofagia on soluille elintärkeä kierrätysreitti, jonka avulla solut säätelevät ravinnetasapainoaan ja hajottavat esimerkiksi vahingoittuneita soluelimiä ja solun sisälle päässeitä, tauteja aiheuttavia mikro-organismeja.

Hajotettava materiaali päätyy ensin erikoistuneen soluelimen ympäröimäksi, joka sulkeutuessaan muodostaa autofagosomiksi kutsutun, kaksoiskalvon ympäröimän rakkulan. Autofagosomi yhdistyy endosomien ja lysosomien kanssa saadakseen hajottavia entsyymejä ja kyetäkseen hajottamaan solulimasta saamansa saaliin. Hajotustuotteet kuljetetaan takaisin solulimaan, ja solu voi käyttää ne energiantuotantoon tai rakennusaineiksi.

Laaja kirjo sovelluksia
Autofagiatutkimuksella on lupaavat mahdollisuudet esimerkiksi syövän, hermosolujen rappeutumisen ja eräiden autoimmuunitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Autofagian on myös osoitettu estävän solujen ja eliöiden vanhenemista. Autofagian määrää säätelemällä voidaan myös optimoida maataloustuotantoa ja saada vaihtoehtoisia energianlähteitä esimerkiksi levistä.

Nyt autofagiatutkimus on saanut uuden kimmokkeen, sillä Euroopan unioni on juuri hyväksynyt uuden yhteistyöverkoston. TRANSAUTOPHAGY-verkosto toimii yhteistyöelimenä yli 150 tutkimushankkeelle, joilla on kullakin oma kansallinen rahoitus. Verkoston kesto on neljä vuotta.

Dosentti Eeva-Liisa Eskelinen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on yksi verkoston yli sadasta perustajajäsenestä.

– Autofagiatutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Nyt aloittava tutkijaverkosto luo erinomaiset edellytykset eri maissa ja eri aloilla työskentelevien tutkijoiden yhteisille ponnistuksille, ja näin todennäköisyys tutkimustulosten saamiseksi yhteiskunnan käyttöön lisääntyy, Eskelinen toteaa.

Verkosto pyrkii esimerkiksi kehittämään kliinisiä sovellutuksia, joiden avulla voidaan hoitaa tai ehkäistä kasvaimia ja hermosolujen rappeutumista, parantaa viljelykasveista ja mikro-organismeista saatavia satoja sekä tuottaa vaihtoehtoisia energialähteitä. Tutkimuksen avulla pyritään myös kehittämään biokomponentteja tai nanolaitteita, joiden avulla voitaisiin säädellä autofagian määrää potilaissa.

Kuva: Päivi Ylä-Anttila