Yhteystiedot

Perustutkintoasiat:
viikki-student (at) helsinki.fi

Jatkotutkintoasiat:
bio-phd (at) helsinki.fi

Vaihto-opiskeluasiat::
studentexchange (at) helsinki.fi

Tutkintotodistusasiat:
bio-diploma (at) helsinki.fi

 

Biotieteiden laitos
Ympäristötieteiden laitos

Kilpisjärven biologinen asema
Lammin biologinen asema
Tvärminnen eläintieteellinen asema

Facebook

insight

Älä kopsaa

alumni

Suomesta löytyi runsaasti uusia sienilajeja

Cortinarius violaceorubens

Seitikkeihin kuuluva Cortinarius violaceorubens on yksi Suomesta löydetyistä uusista sienilajeista.

 

Tiedote 1.11.2012

Suomesta on molekyyliteknologian keinoin löytynyt kymmeniä Suomelle uusia sienilajeja. Näistä osa on myös tieteelle aiemmin tuntemattomia. Tulevaisuudessa lajit saatetaan tunnistaa huipputekniikan avulla pienestäkin näytepalasta vaikka suoraan metsässä.
 
 
Ekologiseen merkittävyyteensä nähden sienet tunnetaan hyvin heikosti. Suomessa on tiedossa tällä hetkellä runsaat 1 800 helttasieni- ja tattilajia, mutta niiden todellinen lajimäärä lienee 40–70 prosenttia suurempi. Kotelo- ja piensienet ovat vielä huonommin tunnettuja.
 
– Uudet molekyylisystemaattiset menetelmät ovat mullistaneet sienten luokittelun tutkimuksen. Tulevaisuudessa käsitys Suomen sienilajistosta, lajien levinneisyydestä ja niiden ekologiasta tarkentuu huomattavasti, sanoo tutkija Tuula Niskanen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
 
Tähän mennessä uuden teknologian keinoin on tutkittu lajeja 18 eri helttasieni- ja tattisuvusta. Uusia lajeja on löydetty nelisenkymmentä. Eniten uutuuksia on toistaiseksi löydetty helttasienten suurimmasta suvusta, seitikeistä.
 
– Uusia sienilajeja on löytynyt paljon silloin, kun lajin on alun perin luultu olevan laajalle levinnyt ja kasvavan monenlaisissa elinympäristöissä. Nyt esimerkiksi eri puulajien kanssa kasvavat, samaksi lajiksi luullut sienet ovatkin osoittautuneet omiksi lajeikseen, ja pohjoisessa kasvava sienilaji on eri kuin eteläinen.
 
 
Perimän osasta saadaan tunnistettava viivakoodi
 
Uusien sienilajien löytämisen taustalla on kansainväliseen suurhankkeeseen kuuluva Finnish Barcode of Life -hanke. Sen tavoitteena on tuottaa DNA-viivakoodit Suomen eliölajistolle. Viivakoodi luodaan perimässä olevan tietyn osan emäsjärjestyksestä, ja sen avulla laji voidaan erottaa muista lajeista.
 
Koodeista kerätään kattava kirjasto, jonka avulla lajit pystytään tunnistamaan automatisoidusti. Nyt luotava sienten DNA-viivakoodikirjasto antaa mahdollisuuden tutkia lajeja myös esimerkiksi maaperänäytteistä. Tunnistukseen tarvitaan vain pieni määrä materiaalia, ja se onnistuu mihin vuodenaikaan tahansa.
 
– Tämänhetkinen tietämys Suomen sienilajistosta, lajien levinneisyydestä sekä ekologiasta perustuu itiöemiin. Sienet tuottavat itiöemiä kuitenkin vain lyhyenä ajanjaksona. Kaikki lajit eivät myöskään tee itiöemiä joka vuosi, ja osa lajeista saattaa olla tuottamatta niitä ollenkaan. Tiedämme siis korkeintaan tietyssä ympäristössä lisääntyvät lajit, mutta emme kaikkia siellä eläviä lajeja.
 
 
Tulevaisuudessa sienikirjan sijaan kannettava pikatunnistin?
 
Hurjimpien visioiden mukaan tulevaisuudessa sienten tunnistukseen voidaan käyttää kannettavaa laitetta, jolle riittää pieni näytepala. Internetin avulla voi sitten vaikka keskellä metsää kytkeytyä tietokantaan ja tunnistaa sienen sen avulla. Samalla saa kuvan ja muuta tietoa lajista.
 
– Tuohon voi tosin kulua aikaa, mutta itse jo odottelen tutkijaversiota. Kun näen vähän poikkeavan näköisen sienen, voisin heti tarkistaa, onko se uusi vai ei. Tämä nopeuttaisi huimasti uusien lajien löytämistä ja kuvaamista, Tuula Niskanen innostuu.
 
DNA-viivakoodeja voidaan käyttää myös vieraslajien seurantaan, tuholaislajien torjuntaan, ruoanvalvontaan ja uhanalaisten lajien kaupan ja maahantuonnin estämiseen. 
 

FinBOL-hanketta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Koneen säätiö, Oulun yliopisto ja Suomen ympäristöministeriö.

Lisätiedot: Dosentti Tuula Niskanen,Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Biotieteiden laitos, Kasvibiologia, tuula.niskanen (ät) helsinki.fi, puh. 050 581 9454

FinBOL, Finnish Barcode of Life -hanke

iBOL, International Barcode of Life -hanke

Kuva: Kare Liimatainen