Yhteystiedot

Perustutkintoasiat:
bio-neuvonta (at) helsinki.fi

Jatkotutkintoasiat:
bio-phd (at) helsinki.fi

Kansainväliset asiat:
bio-sci (at) helsinki.fi

Tutkintotodistusasiat:
bio-diploma (at) helsinki.fi

Hallinto- ja henkilöstöasiat:
bio-hallinto (at) helsinki.fi

 

Biotieteiden laitos
Ympäristötieteiden laitos

Kilpisjärven biologinen asema
Lammin biologinen asema
Tvärminnen eläintieteellinen asema

Facebook

insight

Älä kopsaa

alumni

Metso tarvitsee oletettua enemmän metsää


saija_sirkiaBio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevän FM Saija Sirkiän väitöstutkimus osoittaa, että metson kannanhoidossa tulisi huomioida entistä suurempia alueita. Suomen metsopopulaatiot tarvitsevat jopa satojen neliökilometrien laajuisia elinympäristöjä.

Etelä- ja Keski-Suomessa asutus, pellot ja vesistöt vievät suuren osan pinta-alasta. Etenkin näillä alueilla metsot kaipaavat metsäisiä maisemia, joissa ihmisasutus on vähäistä.

Soidinalueet säilyvät lajin käytössä todennäköisemmin, jos maisemassa on runsaasti metsää kolmen kilometrin säteellä soidinpaikan keskustasta. Soidinpaikkoja ympäröiviä metsiä tulisi säästää tai käsitellä varoen noin 30 neliökilometrin alalta, mikä vastaa lähes Keravan kokoista aluetta.

Paikallisen metsokannan hyvinvointi on pitkälti toimivien soidinten verkoston varassa, joten metsien käytössä tulee huomioida yhtäaikaisesti useita soitimia. Tämä vaatii alueellista maankäytön suunnittelua ja yhteistyötä eri metsänomistajien kesken.

Metsoa on perinteisesti pidetty vanhaan metsään sopeutuneena lajina, mutta tuore tutkimus ei vahvista metsojen menestyksen ja metsän korkean iän välistä yhteyttä. Syynä on todennäköisesti se, että vanhan metsän määrä on nyky-Suomessa niin alhainen, ettei se enää selitä metson runsautta tai soidinalueiden säilymistä.

Sirkiä käytti maisemaekologiaan pohjaavan väitöstyön aineistoina kansainvälisesti ainutlaatuisia, laajoja suomalaisia riistalaskenta-aineistoja sekä kaukokartoitukseen perustuvia metsän rakennetietoja.

Sirkiän väitöskirja "Effects of large-scale human land use on Capercaillie (Tetrao urogallus L.) populations in Finland" tarkastetaan perjantaina 10. joulukuuta klo 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa (auditorio 1041, Biokeskus 2, Viikinkaari 5).

Sirkiä on tehnyt väitöskirjatutkimuksensa Helsingin yliopiston LUOVA-tutkijakoulun rahoituksella yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa »»

Tutustu LUOVA-tutkijakouluun »»

Teksti: Kirsikka Mattila ja Saija Sirkiä
Kuva: Väitöskuva-arkisto