Yhteystiedot

Kanslia:
PL 56 (Viikinkaari 9)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)
fax (09) 191 57561
avoinna ma–pe 12–15

Perustutkintoasiat:
bio-neuvonta (at) helsinki.fi

Jatkotutkintoasiat:
biojatko-neuvonta (at) helsinki.fi

Kansainväliset asiat:
bio-sci (at) helsinki.fi

Tutkintotodistusasiat:
bio-diploma (at) helsinki.fi

Hallinto- ja henkilöstöasiat:
bio-hallinto (at) helsinki.fi

 

Biotieteiden laitos
Ympäristötieteiden laitos

 

Alma-intranet

insight

alumni

Pohjanmaalainen pienmetsänhoito on ekologisesti toimivaa

FM Kati Vierikko tutki väitöksessään kestävää metsätaloutta sekä luonnontieteellisenä että sosio-kulttuurisena ilmiönä. Hän havaitsi, että Pohjanmaan seutukuntien talousmetsät olivat tarkasteltujen muuttujien perusteella ekologisesti toimivampia kuin Savon ja Keski-Suomen seutukunnissa.

Kestävä kehitys metsäalalla tarkoittaa tänä päivänä kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten kestävyystekijöiden tasavertaista huomioimista. Vierikko tarkasteli väitöstyössään näitä metsien ekologiseen käyttöön vaikuttavia asioita sekä yhdessä että erikseen. Tulokset vahvistivat käsitystä, että myös sosio-kulttuurisilla tekijöillä on suuri vaikutus käytännön metsätalouteen. 

Tutkimusalueena olleen Pohjanmaan seutukunnat osoittautuivat ekologisesti toimivammiksi riistalajeille ja liito-oraville kuin Savon ja Keski-Suomen seutukunnat. Lisäksi Savossa ja Keski-Suomessa, joissa metsät ovat tuottavampia ja monimuotoisempia kuin Pohjanmaalla keskimäärin, taloudellinen aktiivisuus sulkee pois ekologisesti kestävän metsien käytön.  

Havaittuja eroja selittää parhaiten metsänomistajarakenne. Pohjanmaalla on muuta maata enemmän maatilallisia pienmetsänomistajia. Näyttää siltä, että pienmetsänomistajien harjoittama metsätalous johtaa puuston monipuolistumiseen ja ikääntymiseen - siitä hyötyvät erityisesti metsäkanalinnut ja liito-orava.

Vierikko hyödynsi tutkimuksessaan seutukuntatason sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia kuvaavia tilastoja sekä 16 riistalajin, liito-oravan ja metsien inventointiaineistoja. Hän tarkasteli myös metsätoimijoiden tulkintaa ja käsityksiä kestävästä metsien käytöstä ja ekologisesta kestävyydestä.

Metsätoimijat voivat määritellä ekologista kestävyyttä hyvin moninaisin perustein; he voivat esimerkiksi tukeutua ulkopuolisiin asiantuntijoihin, ammentaa omista kokemuksista ja asiantuntijuudesta, tai tehdä asiasta valta- ja hallintakysymyksen. Tieteellinen tutkimus ei juuri vaikuta metsätoimijoiden tulkintaan.


Teksti: Kati Vierikko ja Kirsikka Mattila
Kuva: Veikko Somerpuro