Usein kysyttyä valinnoista

Milloin hakulomakkeet ovat saatavilla?
Kaikkiin yliopistojen yhteisessä sähköisessä hakujärjestelmässä (opintopolku.fi) mukana oleviin hakukohteisiin (koulutuksiin) haetaan samalla sähköisellä hakulomakkeella Opintopolku.fi-palvelussa. Hakuaika alkaa tiistaina 16.3.2016. Opintopolku.fi -hakujärjestelmässä ovat mukana kaikki tutkintoon johtavat koulutukset. Muissa valinnoissa on käytössä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan omat sähköiset hakulomakkeet, jotka aukeavat hakuajan alkaessa.

Ovatko valintakoekirjat todella ne, jotka hakuoppaassa on ilmoitettu?
Kyllä.

Jos minulla on yo-tutkinto ja jokin muu yleisen hakukelpoisuuden antava tutkinto, kummalla haen?
Hae yo-tutkinnolla. Mikäli olet suorittanut yo-tutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen, ei hakemukseen tarvitse liittää virallista kopiota yo-tutkinnosta, sillä tiedot löytyvät rekisteristä.

Olen matkoilla valintakoepäivänä. Voiko valintakokeen tehdä muuna ajankohtana / muualla?
Valintakokeen voi tehdä vain valintaperusteissa mainittuna aikana valintaperusteissa mainitussa paikassa hakijoiden tasavertaisen kohtelun takaamiseksi. Kasvatusalan valtakunnallisen VAKAVA-kokeen voi tehdä missä tahansa VAKAVA-verkostossa mukana olevassa yliopistossa. Koepaikka tulee ilmoittaa sitovasti hakuvaiheessa.

Onko luokanopettajan koulutukseen/lastentarhanopettajan koulutukseen erillisvalintaa opettajakokemusta ja/tai yliopisto-opintoja suorittaneille?
Luokanopettajan koulutukseen voi hakea yhteishaussa tai maisterihaussa. Jälkimmäisessä valintaryhmässä hakevilla tulee olla tutkinnonsuoritusoikeus luokanopettajan koulutuksessa jossain muussa suomalaisessa yliopistossa. Jos sinulla on jo ylempi korkeakoulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus, sinun kannattaa luokanopettajan kelpoisuuden saadaksesi hakea erillisiin peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden voit saada ainoastaan suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon lastentarhanopettajan koulutuksessa.
Liätietoja luokanopettajan kelpoisuudesta ja lastentarhanopettajan kelpoisuudesta.

Onko suorittamistani yliopistollisista opinnoista tai hankkimastani työkokemuksesta opettajana hyötyä luokanopettajan koulutuksen valinnoissa?
Ei sillä tavalla, että saisit niistä lisäpisteitä valinnassa. Opettajakokemuksen voit toki tuoda esille soveltuvuuskokeessa, ja opintokokonaisuuksia voit hyväksilukea opiskelupaikan saatuasi.

Olen hakenut Helsingin yliopistoon sekä luokan- että lastentarhanopettajan koulutukseen. Huomasin, että soveltuvuuskokeet pidetään samoina päivinä. Voiko käydä niin, että mikäli pääsen kummassakin valinnassa soveltuvuuskokeeseen asti, koe on kohdallani samana päivänä?
Ei. Jos pääset Helsingin yliopiston sekä luokan- että lastentarhanopettajan koulutuksen soveltuvuuskokeeseen, järjestämme soveltuvuuskoeosion kohdallasi siten, että pääset osallistumaan kumpaankin. Soveltuvuuskoe on molemmissa koulutuksissa yksipäiväinen.

Millaisia tehtäviä valintakokeessa on?
Se, mitä niistä voidaan paljastaa etukäteen, on kerrottu hakuoppaassa kunkin koulutuksen tiedoissa.

Logopedian kirjallinen koe järjestetään samana päivänä kaikissa Suomen yliopistoissa samaan aikaan. Voiko samalla kokeella hakea kaikkiin yliopistoihin?
Ei voi, sillä jokaisella yliopistolla on oma kokeensa. Täytyy siis jo hakuvaiheessa päättää, mihin yliopistoon hakee.

Pitääkö opinnot aloittaa heti samana syksynä?
Opinnot ja lukujärjestys on suunniteltu siten, että kaikki uudet opiskelijat aloittavat opintonsa heti opiskelupaikkansa saatuaan.

Yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelija voi ilmoittautua ensimmäisenä opiskeluvuonna poissa olevaksi vain, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairauden tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan.

Opintojen aikana voit ilmoittautua poissaolevaksi muusta kuin lakisääteisestä syystä korkeintaan kahdeksi lukukaudeksi. Ensimmäisen vuoden poissaolo, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisesta palvelusta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta eivät kuluta opintoaikaa. Sen sijaan ensimmäisen vuoden poissaolo oman sairauden tai vamman vuoksi kuluttaa opintoaikaa.

Ks. lisätietoja opintoaikaa rajaavasta laista.

Erillisiin opintoihin hyväksytyksi tulleen tulee aloittaa opinnot heti opiskelupaikan saatuaan. Opiskelija voi anoa tiedekunnan dekaanilta oikeutta siirtää opintojensa aloittamista enintään yhdellä lukuvuodella asevelvollisuuden, vapaaehtoisen asepalveluksen, raskauden, äitiys- tai vanhempainvapaan tai poikkeustapauksessa muun hyväksyttävän syyn perusteella. Esimerkiksi ulkomailla oleskelun, työssä käynnin tai muussa oppilaitoksessa opiskelun perusteella oikeutta siirtää opintojen aloittamista ei myönnetä.

Olen kuullut, että minun ei kannattaisi ottaa toissijaista opiskelupaikkaa vastaan, jos haluaisin hakea ensi vuonna uudelleen ensisijaiseen vaihtoehtooni. Onko todellakin näin?
Helsingin yliopiston hakijapalveluiden sivuilla on kerrottu, mitä ensikertalaiskiintiö tarkoittaa. Siellä on myös vastattu usein kysyttyihin kysymyksiin.