Helsingin yliopisto

Psykologian koulutus

Psykologia tutkii ihmisen toimintaa ja sen lainalaisuuksia. Psykologinen tutkimus liikkuu monien tieteenalojen rajamaastossa ja yhdistyy luontevasti muun muassa lääketieteellisiin ja luonnontieteellisiin aloihin sekä kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimukseen. Helsingin yliopistossa keskeisiä tutkimusaloja ovat havainto- ja kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, kliininen psykologia, liikennepsykologia, neuropsykologia, persoonallisuuspsykologia, psykometriikka ja metodologia sekä työn, teknologian ja organisaatioiden psykologia. Laitoksella toimii lukuisia tutkimusryhmiä, tunnetuimpana kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, joihin on mahdollista päästä mukaan jo opiskeluaikana tutkimusavustajana tai graduntekijänä.

Psykologian koulutus on luonteeltaan ensisijaisesti psykologin ammattiin johtavaa koulutusta, mutta myös yleiskoulutusta, joka tähtää mahdollisimman joustavaan liikkuvuuteen tehtäväalueelta toiselle. Psykologian koulutuksesta on mahdollista valmistua psykologian kandidaatiksi ja maisteriksi tai filosofian maisteriksi (pääaineena psykologia).

Psykologian kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se antaa valmiudet maisterin tutkinnon suorittamiselle. Psykologian maisterin tutkinto on psykologinen yleistutkinto, josta on mahdollista suuntautua psykologian eri alueille niin tieteellisen tutkimukseen kuin käytännön psykologin työhönkin. Psykologian maisterin tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä. Se koostuu psykologian eri osa-alueiden teoreettisista opinnoista, tutkimusmenetelmien ja ammattikäytäntöjen opinnoista sekä 30 opintopisteen laajuisesta harjoittelusta kokeneen psykologin ohjauksessa. Psykologian maisterit saavat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta oikeuden toimia laillistettuina psykologeina mm. terveydenhuollon alalla. Filosofian maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Se ei anna psykologin pätevyyttä, mutta sen pohjalta voi suuntautua mm. tutkijan tai opettajan ammattiin.

Valmistuneet sijoittuvat työelämään hyvin. Psykologian maistereiden suurin työllistäjä on terveydenhuolto, jonka palveluksessa toimii noin puolet alan tutkinnon suorittaneista. Muita työllistäjiä ovat muun muassa yksityiset yritykset, työhallinto ja koululaitos. Psykologi voi toimia muun muassa terveyskeskuspsykologina, perheneuvolapsykologina, koulupsykologina, ammatinvalintapsykologina, psykologina mielenterveystoimistossa tai psykiatrisessa sairaalassa sekä työ- ja organisaatiopsykologina. Tutkinnon jälkeen suoritettu psykoterapiakoulutus antaa kelpoisuuden toimia psykoterapeuttina.

Filosofian maisterin tutkinnon (pääaineena psykologia) suorittanut voi toimia tutkimustehtävissä, opettajana ja muissa psykologian tuntemusta vaativissa tehtävissä, kuten esimerkiksi valtionhallinnon tehtävissä.

Tutkintoon sisällytetyt tai sen lisäksi suoritetut opettajan pedagogiset opinnot antavat sekä psykologian maistereille että filosofian maistereille (pääaineena psykologia) kelpoisuuden toimia psykologian aineenopettajana.

Sivuaineopintoja on mahdollisuus suorittaa oman tiedekunnan tai yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineissa sekä muissa yliopistoissa. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon voi päästä useiden vaihto-ohjelmien kautta.

Koulutukseen voi tutustua tarkemmin psykologian verkkosivuilla.