Helsingin yliopisto

Luokanopettajan koulutus

Luokanopettaja on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolinen asiantuntija. Hänellä on hyvät valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön kaikkien työntekijäryhmien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa sekä yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Luokanopettaja kykenee näkemään työnsä osana yhteiskuntaa, sen arvoja ja toimintaa.

Opiskelu luokanopettajankoulutuksessa

Luokanopettajan koulutuksessa suoritetaan ensin kolmivuotinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) ja sen jälkeen kaksivuotinen kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Maisterin tutkinnon suorittaneet saavat kelpoisuuden toimia luokanopettajina. Luokanopettajat sijoittuvat pääosin opettajiksi alakouluun, luokille 1-6. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan koulutuksessa suorittaneella, jolla on vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot jossakin perusopetuksessa opetettavasta aineesta, on kelpoisuus opettaa kyseistä oppiainetta myös perusopetuksen luokilla 7–9. Osa valmistuvista luokanopettajista sijoittuu kouluhallinnon tai erilaisten järjestöjen ja yritysten asiantuntijatehtäviin. Luokanopettajien työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Opintojen aikana opiskelija perehtyy kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen tutkimukseen siten, että hän valmistuttuaan kykenee perusteltuun pedagogiseen päätöksentekoon, opetussuunnitelmatyöhön sekä oman työnsä tutkimiseen ja kehittämiseen. Koulutuksella pyritään antamaan opiskelijalle valmiudet opettaa koulussa opetettavia oppiaineita ja ymmärtää niiden taustalla olevia tiedonaloja.

Luokanopettajan koulutuksessa opiskelu on monimuotoista. Se sisältää luentoja, ryhmäopiskelua ja projekteja sekä opetusharjoittelua yliopiston harjoittelukoulussa ja kenttäkouluissa. Koulutuksessa korostuu tutkimuspainotteinen ja vuorovaikutuksellinen työtapa.

Opiskelijoiden pääaineena on joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia.

Kasvatustieteen opinnoissa tarkastellaan kasvatuksen kulttuurisia, psykologisia, pedagogisia ja tutkimuksellisia ulottuvuuksia. Neljännen osa-alueen, tutkimuksen perusteiden, tavoitteena on kouluttaa omaa työtään tutkiva opettaja, jolla on valmiudet toimia kasvatustieteellisen tiedon kriittisenä käyttäjänä ja sen osaavana tuottajana. Kasvatustieteellisten opintojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineet kouluopetuksen jäsentämiseksi ja käsitteellistämiseksi.

Kasvatuspsykologia sijoittuu sisällöllisesti kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon. Kasvatuspsykologiassa tarkastellaan kasvatustieteessä esiin nousevia psykologisia kysymyksiä sekä sovelletaan psykologisia teorioita, menetelmiä ja tutkimustuloksia kasvatusongelmien tutkimiseen ja käytännön kasvatustyöhön. Opintojen tavoitteena on rakentaa opettajuutta tutkivana ja yhteisöllisenä osaamisena sekä oppia ymmärtämään ihmisen kasvua, kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Muut opinnot luokanopettajan koulutuksessa

Kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian opintojen lisäksi luokanopettajan koulutukseen sisältyy muun muassa viestintäopintoja, oppiaineiden opettamiseen ja oppimiseen liittyviä ainedidaktisia opintoja sekä ohjattua opetusharjoittelua. Sivuaineopinnot voi suorittaa yhdessä laajemmassa (60 opintopistettä) tai kahdessa suppeammassa (25 opintopistettä) aineessa. Sivuaineopintoja on mahdollisuus suorittaa oman tiedekunnan tai yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineissa sekä muissa yliopistoissa. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon voi päästä useiden vaihto-ohjelmien kautta.

Koulutukseen voi tutustua tarkemmin opettajankoulutuslaitoksen verkkosivuilla.